Oma tyyli.

[swing]

hui ku mulla tuli nyt pitkä stoori . pisin mitä olen kirjoittanut. (itserakasta kirjoittaa itsestään näin paljon ) mutta meillä oli juuri koulussa aiheena sattumoisin tuo tyyli ja silloin piti pohtia paljon omaa persoonaansa. Kopioin suurimman osan tekstistä valmiista muistiinpanoista, en siis todellakaan olisi jaksanut kirjoittaa tämmöstä stooria muuten vaan .oikein panostin, vaikka teksistä ei saakaan varmaan mitään tolkkua . *krhm*

pukeutumistyyli: vaatekaappini pursuaa täydeltä erityylisiä vaatteita. Tykkään pukeutumisesta hyvin paljon. Mitään erityistä linjaa en kuitenkaan noudata ja loppujen lopuksi en erotu massasta paljoakaan. Yritän silti aina tehdä kokonaisuudestani jotenkin ihan pienesti vain muista poikkeavan. Paljoa en edes haluisi poiketa. Vaatteiden täytyy olla mukavat. Mielialan ja pävän mukaan valitsen vaatteeni, joskus saatan olla täysin musta ja toisena päivänä täynnä väriä. . Tyksin kaikkea pientä tilpehööriä, varsinkin koruja ja yms "lisukkeita" hyvin paljon. Niihin eniten meneekin rahaa. Äiti sanoo että olen kuin harakka, kon pidän niin paljon kimaltelevasta.

elämäntyyli/ajatustyyli: life tastes good. yritän ottaa elämän rennosti ja menen yleensä aidan matalimmalta kohdalta joka asiassa. ajattelen paljon muita ihmisiä ja heidän tunteitaan. Vaikka olisin kuinka vihainen tahansa, en kykene sanomaan oikeasti todella ilkeitä asioita toiselle, jos tiedän häntä sattuvan oikeasti. Usein ajattelen myös menneitä tapahtumia paljon ja arvostelen itseäni melkein kaikesta mitä olen tehnyt. Vihaan sitä piirrettä itsessäni. Vaikka ajattelen paljon itsekseni, en suunnittele mitään maailmantuhoamistekniikoita tai suuria elämänkysymyksiä, vaan ihan yksinkertaisi asioita pienellä päälläni. Kuvittelen usein itseni muihin maailmoihin ja tykkään haaveilla asioista mitä voisin tehdä. Joskus haaveilunu tuloksena innostun yhtäkkiä esmes alkamaan kirjoittamaan jotain runoa. Kun tulosta ei synny niin hermostun että miksi olen näin huono. Kovin typerää olla tälläinen mitä olen. ajattelen, suunnittelen ja haaveilen kamalasti. "mitä jos"-tyylin omaan, valitettavasti. Elän tulevaisuudessa ja suunnitelen asioita paljon etukäteen. Rakastan ihmisten läheisyyttä, enkä soveltuisi erakoksi. Tykkään silti paljon yksin olemisesta ja usein sulkeudunn omaan huoneeseeni tekemään ihan turhaa ja ajattelemaan asioita. Missä voisin olla, mitä voisin tehdä ja mitä jos- kysymyksiä. Ärsyttävää tämä mitä jos -tyyli, sillä sen takia itsetunto on välillä hyvin matalla kun vertaan itseäni muihin ja mietin mitä voisin olla. Olen aika laiska tekemään mitään loppuun saakka, mutta jos joskus innostunu jostain toden teolla, niin silloin jaksan tehdä mitä vain. Mukavuudenhaluinen olen myös ja itsekurini on huono. Sen vuoksi syön usein herkkuja ja tykkään ravitoloista. Välillä taas en kykene ollenkaan olemaan paikoillani joten harrastan paljon liikuntaa viikon aikana. En tykkää yhtään sellasesta tunkkasesta olosta . Ilman ystäviä ja perhettä en kykenisi elämään. Tykkään olla itsenäinen ja johtava persoona .

piirtotyyli: ei minulla mitään selvää piirrustustyyliä ole, kun en edes osaa piirtää. tykkään kuitenkn piirtelemisestä. Tyylini on semmoinen ihmeellinen, piirrän mieluiten jotain synkkiä ja yksinkertaisia olentoja, joilla ei ole edes kunnolista muotoa tai ulottovuutta. Siis jotain ihan alkeellisia muotoja vahvasti lyijykynällä, jotka ilmasee tunteita hyvin. Mitään monimutkaista ei kykene koska ei taidot riitä. Jos joskus vaivaudun yrittämään tekemään jotain minulle haastavampaa työtä, huomaan yleensä että olen sen kopioinut sen jostain .

jos toinen ihminen kommentoi/kommentoisi: "Onpa sulla jännä tyyli", tai "Sun tyylis eroaa muista"?
hmn. riippuu ihan siitä minkälaiseen asian yhteydessä joku noin sanoisi ja millä äänensävyllä. pukeutumistyylissä en hirveästi yritä erottua massasta, niin aluksi varmaan olisin kuitenkin imarreltu. itseäni kun liian usein arvostelen, niin jälkeenpäin sitten varmaan alkaisin pohtimaan kommenttia syvällisemmin ja päätyisin "jännällä tyylillä" olevan negatiivinen vaikutus. Toisaalta kuitenkin, jos joku tulisi puhumaan tyylistäni, niin ainakin minut olisi huomattu joka on aina mukavaa. ^^. Jos joku huomauttaa puhetyylini, mielipiteeni, piirrustukseni yms. joihin yritän sillä hetkellä panostaa, en kyllä pitäisi sitä kovin mukavan huomautuksena. Vaikka asian laita olisi ihan toisin, ajattelisin sen negatiivisena. Sillon kun yritän jossain tyylilajissa poiketa, niin sillon olen mielissäni jos erikoisuuteni on huomattu ja joku kommentoisi.

Onko sanalla 'tyyli' siis negatiivinen, vai positiivinen kaiku omassa pääkopassanne?
itse "tyyli" sanan liitän aina johonkin taiteen lajiin, enkä ajattele sitä mitenkään negatiivisena tai positiivisena. "erikoinen tyyli", sillä taas on erilaisempi merkitys ja liitän sen usein pukeutumiseenn. Jos kuitenkin rupean pohtimaan enemmän sen merkitystä, niin "erikoisen tyylin" vaikutus voi olla molempiaa, riippuu asiasta, äänensävystä, kuka niin sanoo ja omasta mielialastani.

Ja jos tyylinne eroaa paljonkin muista, millaista palautetta yleensä siitä saatte?
Yleensä en erotu muista paljoakaan. Ellen sitten ole neiti puhelias -tuulella ja pälpätän koko ajan ihan joutavaa, sillon ei aina kovin hyvää palautetta tule .
Joinakin päivinä, kun jaksan panostaa ulkonäköön ja haluaisin tulla huomatuksi, on ihana saada kuulla ihmisiltä koulussa positiivisia kommentteja. Varsinkin sillon kun itsetunto on matalla.

[Nezumi]

pukeutumistyyli:
Sitä halauaisin muuttaa. Ihan todella. En oikein välitä siitä, ja tämä on totta. Kunhan oppisin käyttämään ompelukonetta, saisin kangasvärejä ja muuta pientä, sekä ison kasan ideoita. Ideoita on kyllä jo, mutta lisää tarvitsisin. Enemmän samettia haluaisin puketumiseeni ja itse painettua + muuta kivaa.

Okei, mutta niin. Käytän mustia nahkahousuja, farkkuja, joiden lahkeita tykkään kääriä hieman, joku ketju kuuluu perusvarustukseen. Laitan usein kaulaan taikka ihan housuihin (siis kaulaan laitan ihan vaan ketju-ketjun, joka laitetaan housun lenkkeihini). Kauluspaidat on pop, etenkin se, jossa on sellaisia niittejä(? mitä lie). Mustaa tuetaan, mutta ei sitäkään saa olla liikaa.

Vöitä en käytä, etenkään niittivyötä. Käytän usein sellaista kaverini antamaa korua, käärmeenmuotoinen, sininen kivi silmänä. Tykkään maihari-tyyppisistä kengistä. Musta, pitkä samettitakki menossa mukana. Tykkään myös armyn-vihreistä vaatteista, eli esim. omistan kahdet caprit, joista pidän todella. Printtipaidat ovat aika jees. Liituraitakin ihan kiva, jos sitä on vaan toisinaan. Värit mustan lisäksi pukeutumisessa punainen, valkoinen, armyn-vihreä, joku tumma vihreä, ruskea. Asusteet on asia erikseen. Meikkaus tulee mukana, joskus tosin on sellainen olo, että ei kun eyelineriä, ripset tummiksi, ei taivutusta. En tykkää tupeerata tukkaa, sutaisen vahalla kuitenkin sellaisen jännän... Hurmuri kiehkuraksi sitä kait on kutsuttu. Pidän tukan pöyheänä omalla merkillisellä konstillani.

...No jopa oli stooria. Mutta sitä se on, kun pääsee vuodattamaan asioita itsestään.

elämäntyyli/ajatustyyli:
Tuota noin. Sisälläni asustaa monta eri persoonaa, jotka kamppailevat sijastaan. Mutta sanotaanpa, että olen sisimmiltäni kyllä lämmin ihminen, pohjimmiltani tulinen ja temperamenttinen, omaa tietään seuraava, itsepäinen, joskus jopa tyhmänkin. Ala-asteella olin se "ihme tyyppi, joka kirjoittaa paljon ja piirtää hyvin". Olen aika poikamainen. Usein kaverit vitsillä heittävät, että "Ida on niin mies". Kiroilu on ihan jees, mutta vitun käyttöä vastustan aika lailla. Mutta usein kyllä tuppaa kiroileminen olemaan kasvussa.

Nykyään olen liian jäykkä, suuressa henkisessä ristiriidassa oleva henkilö, joka koittaa torjua suurimman osan tunteista/ei osaa käsitellä niitä. Olen väsymässä, usein maailma tuntuu niin julmalta ja omat haaveet ovat niin paljon parempia kuin realismi. Pelkään uupuvani. Olen hyvin huumorintajuinen, paljon naurava henkilö, ja otsassa on usein leima "outo", "friikki". Pidetään todellisena perverssinä. Mutta huumori on pintaa, vaikka minulla sitä onkin oikeasti. Usein vaan moni ei näe muuta kuin sitä huumoripintaa. Olen yleisesti suht kohtelias, en halua heti alkaa riidellä. Jos joku kysyy apua, tarjoan apua. Etikettiäkin pitää muistaa.

Tuppaan miettimään paljon asioita, haluan rauhoittua, haluan juurtua. Haluan turvallisen perhetaustan, haluan kunnon lähtökuopat tulevaisuudelle. Kuuntelen mielelläni ja neuvon, kanssani voi puhua melkein mistä vaan. Haluaisin toisaalta selvitä sisälläni olevista ongelmista, mutten osaa puhua. En osaa. Minulla on paljon purkamatonta vihaa käytettävissä.

Minussa on masokistia ja sadistia. Kaverini saavat aina vähän väliä olla miettimissä, että revinkö käden irti vai pörrötänkö vain tukkaa, kun joku huomauttaa vaikka levinneestä kajaalista. Joskus olen todella räjähtävän agressiivinen ja väkivaltainen. Kun hermostun, hermostun oikein kunnolla. Tykkään vittuilla älykkäästi. Usein näytän kuulemma hyvin vakavalta/miettiväiseltä, jopa joskus viittuuntuneelta, vaikken olisikaan. Merkillistä. Se on vaan perusilmeeni, ei muuta.

Jaa. Taas romaania. Kun ei itseään voi tiivistää muutamaan lauseeseenkaan.

piirtotyyli:
Aijaijaijai. Nyt tekisi mieli ruksia kaikki mahdolliset miinukset, mutta pitää sitä itseään edes hieman kehua. No. Teen kaiken liian nopeasti, olen aivan liian boheemi ja huolimaton. Sen takia yleensä kehitynkin niin hitaasti piirtämisen kanssa. Piirtämiseni vaihtelee niin hirveästi, joskus en piirrä pitkiin aikoihin. Tyylini ei ainakaan ole mitään Pita Teniä, enemmänkin ehkä jotain Angel Sanctuarymaiseen viittaavaa. Paranneltavaa on vielä.

jos toinen ihminen kommentoi/kommentoisi: "Onpa sulla jännä tyyli", tai "Sun tyylis eroaa muista"?
Ottaisin kohteliaisuutena. Minua ei kiinnosta ajatus, että olisin ihan kuin kuka tahansa. Poimitaan kourallinen teinejä jostain mistä lie-koulusta, kaikki samaa. Minulle on tärkeää tuoda ajatuksiani esille, haluan pukeutua omalla tavallani.

Onko sanalla 'tyyli' siis negatiivinen, vai positiivinen kaiku omassa pääkopassanne?
Ei nyt mitenkään positiivinen eikä oikein negatiivinen. Mutta tyylejä on erilaisia, niitä varten on niitä kuvaavia sanoja.

Ja jos tyylinne eroaa paljonkin muista, millaista palautetta yleensä siitä saatte?
No tuota. Sanotaan, että "sulla on kiva tyyli". Yleensä siitä kyllä ihan tyksitään.

...Jos joku jaksoi lukea, hän ansaitsee kyllä vuoden kahvit, vessapaperit ja kaiken muun mahdollisen.

[Wolfram]

tiivistän koko pukeutumistyylini yhteen sanaan: käytännöllinen

[mikami]

No mitäs tähän nyt sanois...Tavallinen?

[Rianka]

Pukeutumistyylistä voisin sanoa, että käytän ihan liikaa mustia vaatteita. 95% vaatekaappini sisällöstä on pelkkiä mustia ja loput 5% on musta-valkoisia vaatteita. Pidän leveälahkeisten housujen sekä hameiden käytöstä, yleensä käytän kuitenkin enemmän hameita. Teen suurimman osan vaatteistani itse. (Tulee halvemmaksi ja saa sellaisia vaatteita kuin itse haluaa. )

Käytän paksupohjaisia kenkiä hyvin paljon. Kaikissa omistamissani kengissä on 5cm+ pohjaa ja ne ovat mustia melkein kaikki. xD Joskus jalat menee niin kipeäksi platformeilla kävelystä, että on pakko tyytyä välillä käyttämään lenkkareita.

Nykyään minulla on unelmainen pitkä musta takkini. Rakastan sitä, n__n Mustat pitkät liuhuvat takit, lääähh~~ *kuolaus*

Yritän puketua paljon goottiloli-tyylisiin vaatteisiin, mutta olen vaan joskus niin pirun laiska säätämään yhteensopivat vaatteet aamuisin. Yleensä laitan vaan tavallisen t-paidan ja hameen päälle, sitten vaan menoksi.

Minulla on muuten Integra-hiukset, pitkät vaaleat. Haluasin värjätä ne punaisiksi, mutta olisin liian laiska aina värjäämään tyveä ja se olisi kauhean näköistä pienen ajan päästä. x/ hyihyi.

Piirrustustyyli on..ööh outo. x/ En oikein osaa sanoa siitä mitään.

[Magic]

Ensimmäinen viesti pitkään aikaan. En ole jaksanut käydä kovin aktiivisesti tätä foorumia lueskelemassa, joten korjataan nyt sekin virhe.

Joku ulkopuolinen saattaisi lokeroida minut goottien mustaakin mustempaan joukkioon. Käytän runsaasti mustaa, sillä se on nätti, helppo ja käytännöllinen väri. Yleensä käytän mustan kanssa tehostevärejä: valkoista, beigeä tai ruskeaa. Käytän myös runsaasti beigejä ja vaaleita vaatteita, mutta niitäkin vähintään mustien sukkahousujen kanssa.
Vaatteeni ovat usein omatekoisia. Pukeudun vaatteisiin joista pidän, ja jotka ovat mielestäni kauniita. Siksipä olenkin vähitellen muuttamassa tyyliäni kohti Gothic Lolitaa.

Olen käyttänyt muutaman vuoden ajan ainoastaan hameita.
Housuissa tunnen oloni sangen vieraaksi, ja siksi käytän niitä vain kun tilanne sitä vaatii, eli lähinnä liikuntatunneilla tai muuten liikuntaa harrastaessani.
Vaatekaappini sisältö koostuu omatekoisista ja kaupasta ostetuista hameista, äidiltä lainatuista vaatteista, monista sukkahousuista (suurimmaksi osaksi mustista), polvisukista ja ylipolvensukista, korsettitopeista, pitkähihaisista paidoista ja kauluspaidoista. Myös yksi musta kravatti löytyy, lisää olisi tarkoitus ommella. Tekeillä on myös tyllialushame, jonka helmassa on pitsiä.

Olen kenkäholisti. Tosin nirso sellainen, sillä metsästän lähinnä platform-pohjaisia saappaita. Tällä hetkellä kenkävarastoon kuuluvat kahdet tekonahkaiset, mustat platform-saappaat (pohjat 10 cm), beiget mokkaiset lohikäärme-plarformit (pohjat 10 cm), mustat karvasaappaat tupsuilla ja mustat kangaskävelykengät (platform 5 cm). Kenkiä löytyy kyllä enemmänkin, mutta mitä niitä kaikkia listaamaan.

Useimmat ihmiset ovat jo tottuneet vaatetukseeni. Se ei ole mitenkään erityisen silmiinpistävä tai värikäs, joten se ei ilmeisesti häiritse muita ihmisiä kovinkaan merkittävästi. Lähinnä positiivista palautetta olen saanut, mutta ihmiset eivät parveile ympärilläni ihastellen vaatteitani ääneen.

En voisi ikinä kuvitella itseäni pitkissä, poninhännällä taakse kootuissa säihkyraitaisissa hiuksissa, turkoosissa topissa, farkuissa ja värikkäässä vyössä. Useimmat 'normaalit' vaatteet ovat mielestäni yksinkertaisesti rumia, ja siksipä uusien vaatteiden ostaminen nuorisoliikkeistä onkin melko ylivoimaista. Pyrinkin ostamaan vaatteeni pienistä liikkeistä ja UFFista.

Elämäntyylini on erittäin materialistinen.
Tulen onnelliseksi maallisesta mammonasta. Rakastan rahaa.
Uusia tavaroita (turhiakin) tulee osteltua ohimennen jos lompakko antaa myöten. Usein taloudellinen tilanteeni onkin erittäin heikko.
Suhtaudun elämään kylmän rauhallisesti, en turhia hötkyile. En pidä juhlimisesta tai ihmisten tapaamisesta. Pelkään ihmisiä, koska olen luonteeltani erittäin ujo ja ihmisenä syrjäänvetäytyvää laatua.
En myöskään pidä alkoholista. Pelkään alkoholia niin paljon, että turvaudun mielummin absolutismiin. Jossain vaiheessa elämän potkiessa päähän tartun kuitekin pulloon ja jään koukkuun, ja sitä en todellakaan halua. Parempi siis olla täysin ilman.

Nykyisin ollaan turhan hanakoita jaoittelemaan ja lokeroimaan ihmisiä.
Jos pukeudun mustaan, minut leimataan gootiksi. Jos käytän pitkää hametta, olen pyykkärimummo.
Nämä siis vain erimerkkeinä.
Nuoriso tahtoo niin kovasti seurata ystäviensä esimerkkejä, tuntea yhteisyyttä pukeutumalla samalla tavalla. Erilaisuus on hienoa. On coolia, kun joku tuijottaa (muka tuijottaa, muka vaatteitasi). Sitten voidaan kuiskia porukassa, että "Siis kauheet, se tuijotti mua!1 Eiks se hyväxy erilaisii ihmisiii?!1!" Korostetaan siis erilaisuutta olemalla samaan aikaan samanlainen kuin suurin osa saman ikäluokan ihmisistä.

Sana 'tyyli' tuo mieleeni muotilehdet, jotka pölyttyvät hyllyissä ihmisten kommentoidessa kuluvan sesongin trendejä ja muotia. Vanhat innostukset laantuvat ja uudet saapuvat estradille.
'Tyyli' on sitä tyylikkyyttä, jota iso osa ihmisistä ihailee. Ja kaikki tyylin ulkopuolella onkin epämuodikkuutta tai katumuotia, josta siitäkin on tullut äkkiä kovin tyylikästä.

[jenske]

Hmm.. Jos joku tulee mulle sanomaan, että onpa mulla erikoinen tyyli, otan sen kohteliaisuutena, vaikkei sitä ole tarkoitettukkaan.

Mulla on semmoin, sanoisinko rento tyyli. Talvella mulla on fleecepaitoja, ja Arjan tekemiä villapaitoja. Sitten on ihan perus-T-paitoja.
Syksyisin ja keväisin tulee panostettua vähän enemmän pukeutumiseen, kun ei ole niin kylmä, että tarvii paksua paitaa, ja ei ole niin kuuma, ettei voi pitää pitkähihaista. Silloin mulla on useinkin semmoisia yksityiskohtaisia paitoja, erimerkiksi semmoinen röyhelöpaita, jonka selkään olen piirtäny lohikäärmeen, joka näyttää keskisormea.

Housut ovat yleensä rentoja, isoja ja leveälahkeisia farkkuja tai muita housuja. Suosikkihousuni ovat kuitenkin räikeänkeltaiset ihmeellisestä kankaasta tehdyt. Hameita käytän harvemmin.

Sitten kengät ovat joko vaelluskengät tai maiharit. Tykkään paljon kirkkaista väreistä, ja se heijaastukin vaatekaapissani. Uusia vaatteita hankkiessa partio-harrastukseni vaikuttaa aika paljon ostoksiin. Tykkään kuitenkin enemmän siitä, että joku rahtaa mulle kassillisen vaatteita ja sieltä sitten valkkailen niitä. Aika vähän tulee itse tehtyä, en omista kunnon ompelukonetta, ja ei sitä Arjaltakaan voi kokoaikaa lainailla.

Erikoisinta ovat ehkä hiukseni, edessä pitkät "lirpakkeet" ja takaa lyhkäset. Paljon on tullut tiedusteluja, että miksi.

Piirustustyylini on aika mielikuvitukseton, en oikein keksi mitään kovin ihmeellisiä vaatteita taikka asentoja.

Elämäntyylini on aika "laiska", sillä tykkään olla vain paikallani tekemättä mitään. Tosin se kyllä aika harvoin onnistuu, sillä koulu, partio ja koira pitävät huolen, että tekemistä olisi vaikka muille jakaa.

Huoneen tyylini (pakko laittaa, se on tärkeä osa tyyliäni!) on kirkasvärinen ja pehmolelujen täytteinen. Ainoat, mitkä kertovat, että huoneessa ei asu 7-vuotias tyttö, on Iron Maiden seinälippusydeemi katossa, pari shounen-aikuvaa, ja saakelisti koulukirjoja.
Seinät ovat tummanvioletti-vaaleansiniset, ja verhotangossa roikkuu Blipon kassi, jossa on vihreä Vapaamatkustaja-niminen dinopehmo, jolla on päässä muovikruunu, ja kädessä kukkia. Koripallollakin on muovikruunu, pallo on lehtitelineessä. Vaaleansinisissä verhoissa on söpöjä, yksinkertaisesti piirrettyjä eläimiä, ja hyllyt ovat taynnä pehmoja.

Miula vaan on tommoinen prinsessatyyli, kun sitä ei pikkutyttönä tainnut oikein olla..

[charmander]

Katsokaa kuvasta, kertoo enemmän kuin jaksan selittää.

[karasuka]

Minä olen vain minä. Pukeudun miten lystään, yleensä mustiin xD (monesti saanu kuulla olevani hevari/gootti etc) ja ranteessa kaikkia ihme hilavitkuttimia. Olen älyttömän laiska ja tietääkseni ihan fiksu ihminen, joskus saatan kyllä antaa älylapsellisen ja typerän kuvan itsestäni. Mitä väliä. \,,/ Mie olen vain mie enkä muuksi muutu.

Piirrostyylini on vähän..noh..tuota.. rakastan eri vaatteiden piirtelyä mutta piirrän aina liian pitkät kädet. Ja piirrän tosi harvoin naisia ( no tänään tuli piirretyä keittäjätäti-Tsunade (ÄLKÄÄ KYSYKÖ) ja siitä tuli jopa naisen näkönen OMG ). Mut sit mun miehistä tulee aina naisellisia. xDD Kuvat on usein synkkiä, kuvaa mun synkkää sieluani.. \,,/

Mun huone on sekasotku. Rakastan lasiovikirjahyllyäni <3333 Vaatekaappini on tapetoitu anime- ja mangakuvilla. (mitä? minäköanimehörhö? )

Nyt hiukseni olivat leikatut näin vähän pöhkösti, Osa hiuksista takaa jätetty pitkiksi, muut silleen leukaan asti. Ja alatukka punainen ja päältä musta. Pari kertaa tullut kommentti: "oNko noi sun omat hiukset noi punaset?" "Miks sulla on noin leikattu tuo tukka?" etc.

[Charuka]

pukeutumistyyli:
Rentoakin rennompi tyyli. Mustaa, beigeä ja myrkynvihreetä. Voilá.
Saa sitä joskus oudoksuvia katseita, kun en kävele missään piikkareissa, miss sixty farkuissa, leluvyötä en käytä ja kenkinä on aina lenkkarit. Käytännöllistä sanon minä.

Lähinnä noita kenkiä kaikki ihmettelee, mitä vikaa on lenkkareissa? ne on hyvät talvellakin. Saatika löysissä housuissa (ei hoppiksia, mä vihaan niitä) taikka käsisuojissa ja jalkapainoissa? kuntoilua voi harrastaa koulussakin siis

Joop, sellannen olen minä tyyliltäni. En voi sietää kirkkaita värejä. Niitä on liikaa. Katson tässä nyt kun lunta tulee, teen pienen järkytyksen jätkäkaverilleni ja kaikille kavereilla. Lainaan kaveriltani jo melkein omaksi otaksumiani mustia, polviin asti ulottuvia saappaita jossa on sellanen 10 cm pohja, laitan pääleni mun oman "gootti" hameeni, jossa on kaks vyötä ja se on vekitetty (kertoo taas paljon) ja sitten mustan paidan. Meikit on osana tietty. Kuinkakohan monelta saan katseita. Mä lasken ne

elämäntyyli: Kerran sitä vaan eletään ja kun eletään, eletään täysillä on mun mottoni. Mitä sitä pienistä ku ei nekään meistä. Siinä kaikki. Itsepäisyys, menevyys, rähäkkyys, sisukkuus ja lempeys osia musta.

jos toinen ihminen kommentoi/kommentoisi: "Onpa sulla jännä tyyli", tai "Sun tyylis eroaa muista"?
Siihen vaan kiitos sanomisesta. Loukkaantuisi en ikimaailmassa tuollaisesta. Hämmentäisi ehkä vähän. En kuitenkaan nykyään pahemmin muista eroa.

Onko sanalla 'tyyli' siis negatiivinen, vai positiivinen kaiku omassa pääkopassanne?
bara positiv mäningen till mig. Tyyli on jostain mallistosta, tyyliä tehdään suunnittelemalla vaatteita. Hassu sana.