Naruto.fi

Tokio Hotel wikissä

Juu eli päätin tehdä tälle mahtavalle yhtyeelle ihan oman topicin siinä toivossa että täältä löytyi kyseistä bändistä pitäviä ihmisiä (tai vihaavia, keskustelua saadaan joka tapauksessa) Tokio Hotel on siis perustettu vuonna 2003 ja on nimestään huolimatta saksalainen. Tyyli on, hmmmm, poppia....? Itse pidän bändistä kovasti vaikka alkuasenteeni olikin että "tälläistä_tytöille_suunnattua_purkkapoppia" mutta sitten asenne muuttui... ^_^" Erään ystäväni kautta tutustuin ja tänään saan oman cd:ni

Mutta sana vapaa tästä eteenpäin ^_^

Itse pidän juuri tytöille suunnattuna bändinä mutta on niillä joitakin hyviäkin biisejä.

Kertokaas omat lempi biisinne tältä bändiltä, saataisiin vaikka jotain keskustelua aikaiseksi ^^" Oma(t) valintani ovat Spring Nicht, sellainen juuri rauhallinen mutta muuttuu hieman menevämmäksi, vaikea selittää ^^"... Totgeliebt on vaan kaunis biisi...<3 Stich ins gluck on rockaava biisi ja siinä on mahtava kertosäe.... (: (Oikeastaan pidän kaikista biisestä aikalailla yhtä paljon mutta siinä ny kolme)

Kuuntelijana kärsin siittä että en osaa sankaan saksaa xP

Purkkapoppia mokoma skeida ole nähnytkään, tämä on pikemminkin emofurfageille tarkoitettua sarjatuotantomusiikkia ja jos entisellä devilishillä olisi mitään omaperäistä, niin sekin saattaisi olla saksalaisuus.

Oon kuullu vast yhen biisin (tietäen et se on Tokio Hotellin) ja oli se ihan siedettävä ku on kuullu sitä vähä enemmän...

Jooh, vähän samoilla linjoilla kuin Hidis. Eli vaikuttaa kohtalaisen markkinointimielessä kyhätyltä bändiltä. Tai siis löydetyltä - pojat tuskin ovat sitä pystyyn pistäneet päässä pyörien vain, että jee tytöt tykkää jiirokista ja emoindiestä, mutta varmaan tuottajat on sen bonganneet vähän niillä mielin. ^^' Tosin en valita, ihmeen hyväähän se on tuollaiseksi musaksi. ^^ Eli toisin sanoen en kuuntele, mutta ihan kohtalaista radiolistantäytettä. ^^

Saksankieli.. Ei sovi kuin rankkaan musaan, esim. Rammstein..
Tämä bändi kuulustaa aika "pikkutyttöjenihqutusmusalta.." Juuh ei uppoa minuun, ei.

Vähän liian keveää minun makuun, sellaista pikkutyttöjenihkutusmusaa. Kaveri hurahti tuohon bändiin ihan kunnolla ja nyt ollaan sitten menossa Elämä Lapselle- konserttiin katsomaan kyseisen ryhmän esiintymistä. Taidan samalla heivata muutaman (lasi)pullon Ari Koivusen päähän XD
Noista kappaleista Schrei ja Ubers Ende der Welt ovat ihan kuunneltavaa musaa. Ehkä.

Tokio Hotel... Pikkusiskojeni elämä, ja heidän ansiostaan olen joutunut kuuntelemaan sitä niin paljon että olen kurkkuani myöten täynnä, ei alunperinkään iskenyt. Niin emoteinityttömusaa kuin vaan voi. Tosin Billillä oli aivan ihana ääni ennen äänenmurrosta, kuunnelkaa vaikka vanha Rette Mich! Durch den Monsunin vanha versio on myös oikein suloinen.

Ysin alussa taisin olla kovakin Toksufani. :--D
En tykkää uudemmasta tuotannosta, vaikken kyllä juurikaan "vanhempaa", Schrei-albumin sisältämiä kipaleita kuuntele.

Tässäkin on sellainen bändi, jonka kuuntelemisen vuoksi minulle on naurettu selkäni takana todella rattoisasti. Minä kun en pahemmin muiden ihmisten mielipiteistä musiikkimakuni suhteen välitä.

Tokio Hoteliin tutustuin oikeastaan puolivahingossa. Aluksi olin aikalailla bändiä vastaan, koska paikkakuntamme pikkupissikset olivat laittaneet käyntiin todellisen ihqutusbuumin, ja täten Tokio Hotelista sai kuulla koko ajan, missä ikinä erehtyikään kävelemään. En vaivautunut kuuntelemaan heidän musiikkiaan, vaikka välillä törmäsinkin lyriikoihin esimerkiksi irc-galleriassa jonkun satunnaisen tyypin ihkuboksissa. Kieltämättä kaksosten ulkonäkö oli jo aluksi aika mielenkiintoinen.

Kerran sitten erehdyin kuuntelemaan ja katsomaan Durch Den Monsunin musiikkivideon youtubesta, ja en voinut valehdella edes itselleni siitä, että kappale tosiaan oli loistava.
Tätä ennen radiossa oli kyllä luukutettu Übers Ende Der Weltiä enemmän kuin tarpeeksi, mutta se ei juuri siitä syystä minuun iskenyt. Liiallinen biisien soittaminen tosiaan vie kappaleelta kaiken hohdon. Tuota biisiä aloin itse kuunnella vasta sen jälkeen ajatuksen kanssa, kun sen aiheuttama buumi meni ohitse.

Olen musiikkimaultani niin laaja persoona, että eipä paljoa kolauta egoani, vaikka raskaamman musiikin suurkuluttajana tunnettuna persoonana välillä kuuntelisinkin tällaista kevyehköä rockpop-sekoitusta. Tokio Hotel ei ole tehty ärsyttäviä wannabe-emoja varten, pikemminkin he ovat tahranneet bändin maineen. Minä en vierasta mitään bändejä heidän faniensa takia. Jos en jostain tykkää, vika on itse bändissä, eikä muissa ihmisissä (tai pissiksissä), jotka siitä pitävät.
Saksan kieli on kyllä todella aggressiivista, mutta se ei paista läpi tämän bändin kappaleissa. Ei kyseinen kieli ole vain Rammsteinia varten, vaikka loistava bändihän sekin on.

Koko tämän hetkisen tuotannon olen kyllä kuunnellut moneen otteeseen läpi, ja voisin luokitella Tokio Hotelin (My Chemical Romancen ohella) yhdeksi suosikkibändeistäni.
Kappaleista taas suosikkia on vaikea alkaa valitsemaan, sillä ei taida olla yhtäkään biisiä, jota bändiltä vihaisin. Jos nyt kuitenkin mainitsen muutaman niin hyviä kappaleita ovat ainakin In Die Nacht, Totgeliebt, Wo Sind Eure Hände, Reden, Vergessene Kinder, Durch Den Monsun, Jung Und Nicht Mehr Jugendfrei & 1000 Meere. Englanninkielisetkin kappaleet ovat hyviä noiden ohella, mutta saksankielisestä tuotannosta olen aina tykännyt enemmän. Englanninkielisistä voisin mainita kappaleet Through The Monsoon, Love Is Dead, Ready Set Go! & Forgotten Children.

Sanoitukset ovat minulle myös paljon merkitseviä. Lyriikoidensa puolestakin bändille pisteet kotiin. Eivät ole pelkästään perus rakkaushömppää, vaan noita löytyy vähän joka lähtöön.

EDIT: Ainiin, jos nyt kysyttäisiin noista cd-levyistä ja muista krääsistä, niin täältähän löytyy. Schrei ja Zimmer 483 albumit löytyvät tuolta hyllystä, Scream pitäisi vielä hankkia ja sitten ne, jotka ilmestyvät muutaman kuukauden sisällä. DVD-levyistä löytyvät Zimmer 483 On Europe Tour, Schrei Live DVD ja Leb Die Sekunde - behind the scenes DVD. Julisteita ja joitain lehtiä karsea kasa, kun niitäkin tuli joskus ostettua, ainakin ne lipastonlaatikossa viimeksi olivat, kun sieltä jotain etsin.