Unissakävely -ja puhuminen

[minori]

Se on kaikista omituisinta, kun aamulla juuri herättyäni alan usein selittämään äidille jotain sekavaa. Ja koska olen tottunut siihen, että äiti vastaa vain "joo joo" ja virnuilee, niin olen monta kertaa sanonut sille "joo, olen kyllä jo ihan kunnolla hereillä" ja alkanut sitten vaikka selitää, että pitää mennä atk-tunnille (jota taisi olla viimeksi jotain viitisen vuotta sitten...) Siinä tuntee itsensä niin ääliöksi, kun joskus keskellä lausettakin herää kunnolla ja tajuaa selostavansa jotain ihan kummallista...

[Ryuuou]

En tietääkseni kävele/puhu unissani.

[Mikkey]

Joskus pienempänä kävelin unissani mutta nykyään en ole edes nukkunut koska tietokone alati vetää minua puoleensa

[Ziryuki]

Minä harrastan joskus (onneksi enää harvoin) tuota unissakävelyä - puhumista... Ala-asteella ollessa tapahtui nuo hauskimmat.
Äiti kertoi että oli heränny joskus keskellä yötä ja huomannu että mie olin seisonut sen huoneen nurkassa kasvot nurkaan päin ja mumissu jotain ihan kummallista. Se oli vähän aikaa kahtonu ja sit tokas et painu nukkumaan ja olin sitten hipsinyt takaisin huoneeseeni.
6. luokalla meillä oli yökoulu ja kaveri sit seuraavana aamuna kummasteli ja kyseli et mitä ihmettä varten mie olin kulkenu tyynyn kanssa.... Sit se kerto et se oli kysyny miulta johonkin aikaan yöstä et tuunko sen mukana käymään vessassa kun se ei yksin kehtaa mennä ja haluis hampaansa pestä. Mie olin sitten noussut ja ottanu tyynyn mukaani ja kiltisti kävelly sen perässä. Vessassa olin mumissu jotain että tää miun tyyny on ihan kauhean mukava ja aivan uskomattoman suloinen. Jotain siihen tyyliin. Kaveri oli siinä aikansa ihmetelly ennen kuin lähettiin takasin sinne luokkaan missä nukuttiin.

Ja kyllä sitä aina välillä heräilee mitä ihmeellisimmistä paikoista kuten keittiön pöydän alta peiton kanssa, kenkätelineen vierestä eteisestä, komerosta, saunan lauteiden alta.... Jonkin kummallinen viehätys tuollaisiin paikkoihin. Ja peittokin aina välillä hävinny kummallisesti aamuisin ja se on sitten löytyny olohuoneen levitettävän sohvan alta.

[Mallu-88]

Pari viikkoa sitten olin säikäyttänyt kämppikseni ryömimällä pöydän alla ja mumisemalla jotain, että: "täytyy löytää pistorasia"... ... Kerran taas menin äipän ja isän huoneeseen ja rupesin repimään äiskän tyynyä ja huusin: " Margit*, tänne ne mun sukat!!! "

* sisko

[Anicia]

Itse puhun aika aktiivisestikin unissani.
Huutelen kaikenlaista ja kuorsaan isoäänisesti.
Osaan puhua puhelimeenkin unissani. :E
Mitä nyt kaverillani olin yötä ja olin huudellut Gaaraa ja Leetä.
Ja vastaan kysymyksiin aika useasti vaikka nukunkin.
Ja kun olen Samin kanssa nukkunut, olen silitellyt Samin poskea ja haukkunut sitä "HuoranKäppyräksi" X3

[Sasori]

mä en yleensä kävele mut joskus tulee kuulemma (-___-) mumistua jotaki ku nukun. esim jotain: "varo sitä meteoriittia!!" xD
mun kaverin (tai no ei se mun kaveri enää oo) mumisi joskus aamulla ku oli ollu meillä yötä ja yritin herättää nii sen reaktio: "haluisiksä että mä ajan sun naaman päältä ruohonleikkurillla??!" se oli jo skeeriä :S

[Zibe]

Nukun levottomasti, sekä pidän kaikenlaista ääntä. Erityistä hilpeyttä aiheutti eräällä laskettelureissulla öinen kovaääninen lauluni. Lisäksi äiti on valitellut toisinaan esiintyvää kiroilua. Paha mitään muutosta on saada aikaan, kun pyörii jossain tajunnan rajan toisella puolella.

[Chouko]

En tietääkseni harrasta mitään tuollaista, mutta minulla on kavereita, jotka harrastavat unissakävelyä ja sen sellaista.

[Aya-san]

No....olen kävellyt nuorempana hemmetisti unissani xD joskus olin saanut käveltyä alakertaan vanhempien makuukammariin vaikka portaikossa on korkee portti joka pitää aivan ihmeellisesti ylittää...mutta unissa siitä selviytyi xD

Ja joskus kun kaveri oli yötä ja se ei ollu saanu unta ja virnuili jollekkin niin oli karjaissut täysillä unissani sinä hetkenä et "mitä vittua nää virnuilet siinä?!" xD

mumisen unissani hyvin paljon. ja...olen joskus unissani tiennyt, että puhun ääneen XD

[Francis]

Minä puhun ja ääntelen harvemmin kuin pyörin ja käveleksin ympäriinsä. Toisinaan saatan herätä väärinpäin sängystäni ja sitten vähän aikaa menee tajuta että kyllä sitä ihan omassa huoneessa ollaan :D On vain hämäävää katsoa huonetta väärinpäin. Olen jopa kerran herännyt lattialta XD

Joskus tosi pienenä kun emme edes asuneet tässä talossa, niin huusin unissani isälleni joka tuli huoneeseen: "EI, EI! ÄLÄ TULE TÄNNE!". Sitten minä vain mumisin tuota kuulema unissani. Muistan unenkin vielä mitä silloin näin: näin sellaista unta jossa mustakaapuinen heebo jahtasi minua.

[siddy]

Ja joskus kun kaveri oli yötä ja se ei ollu saanu unta ja virnuili jollekkin niin oli karjaissut täysillä unissani sinä hetkenä et "mitä vittua nää virnuilet siinä?!" xD

Joo, tuoli aika pelottava hetki sillon yöllä Lievästi sanottuna säikähdin.
"Mitä ootko sä hereillä?! o.o"

Heräsin joskus omaan nauruuni. Maailman mielenkiintoisempia tuntemuksia ^^

Aaa. Olin joskus yöllä unissani käynyt kai vessassa tms. ja sitten olin menossa takaisin huoneeseeni. Koirani Luke olisi hirveästi halunnut tulla mukaan, mutta olin kuulemma lyönyt oven kiinni ja höpissyt "Valitettavasti tämä ei juuri nyt onnistu. Olkaa hyvä ja yrittäkää myöhemmin uudestaan, kiitos ja näkemiin!" tms. Isällä oli ollut kuulemma hauskaa

Nukun todella levottomasti. Potkin, pyörin, heittelen kamppeita ympäri huonetta jne x3

[tiirikka]

Kyllä, tunnustan. Olen yrittänyt välillä unissani karata kotoa, en tiedä miksi, olen vaan kävellyt ovelle ja lösähtänyt siihen. Ja kyllä, puhun unissani. Äidistä on ollu usein hauskaa, kun minä ja pikkuveljeni ollaan alettu huudella toisilleen unissaan. Kyllä, mä tosiaan voin keskustella samalla kuin nukun.Entiedä, onko se outoa. ^^' En tosin koskaan keskustele mitän kovin henkevää.

[meadow]

Olen herkkä uninen, eli en tahdo saada unta ja kun saan, nukun huonosti... Siinä tule sitten puhuttua ja musitua kaikkea epämääräistä... ._.

Tuota unissa kävelyä en harrasta... oon kyllä nähny ku sisko on kävelly unissaan... Montakin kertaa. Heh

[Mikkey]

Nukun siekästi; en kävele unissaan