Mihin sinä uskot
- Ryuuou
- Torture Specialist
- Viestit: 756
- Liittynyt: Su Loka 09, 2005 14:49
- Viesti:
- *GinGurifin*
- Academy Teacher
- Viestit: 316
- Liittynyt: Ti Huhti 20, 2004 19:04
- Paikkakunta: ... Lounaalta hyppäsin Kymeen ...
Ev.lut... tällä hetkellä, mutta olen jo miettinyt kirkosta eroamista monta vuotta. Ajatuksiltani olen joku ateisti/agnostikko, mutta buddhalaisuus ja wicca kiinnostavat ja ovat myös lähellä ajatusmaailmaani...
Kysenalaistan kirkon oppeja, mutta uskon vielä Jeesukseen (varmasti joku alien ollut xD), mutta usko horjuu myös siinä. Tuntuu oudolta, että joku pystyy tekemään ihmetekoja tuosta vain, mutta en kyseenalaista hirveästi yliluonnollisia voimia.
Uskon tavallaan eniten luonnon henkiolentoihin ja sen sellaisiin . Saa nähdä, milloin eroan kirkosta lopullisesti. Se kun ei enää tarjoa minulle mitään. Hautajaiset ja häät voi järjestää ilman kirkkoa.
Ristiä on kyllä mukava kantaa kaulassa... Siinä kun on paljon tunnearvoa minulle: vanhemmilta saatu rippilahja ja risti kuvastaa minulle toivoa, jota tarvitsin paljon murrosiässä. Enää en oikeastaan lainkaa... myrskyt ovat laantuneet siitä paljon
Kysenalaistan kirkon oppeja, mutta uskon vielä Jeesukseen (varmasti joku alien ollut xD), mutta usko horjuu myös siinä. Tuntuu oudolta, että joku pystyy tekemään ihmetekoja tuosta vain, mutta en kyseenalaista hirveästi yliluonnollisia voimia.
Uskon tavallaan eniten luonnon henkiolentoihin ja sen sellaisiin . Saa nähdä, milloin eroan kirkosta lopullisesti. Se kun ei enää tarjoa minulle mitään. Hautajaiset ja häät voi järjestää ilman kirkkoa.
Ristiä on kyllä mukava kantaa kaulassa... Siinä kun on paljon tunnearvoa minulle: vanhemmilta saatu rippilahja ja risti kuvastaa minulle toivoa, jota tarvitsin paljon murrosiässä. Enää en oikeastaan lainkaa... myrskyt ovat laantuneet siitä paljon
Viimeksi muokannut *GinGurifin*, Su Tammi 07, 2007 12:49. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
**Z niin kuin Zabuza**
- korvapuusti
- Jounin
- Viestit: 1003
- Liittynyt: Pe Maalis 25, 2005 09:56
- Paikkakunta: PIMEÄ REIKÄ!
Itse en kuulu kirkkoon ja vastustankin uskontoja joissa jumalaistetaan ihmistä koko luomakunnan yläpuolelle. Tosin ulkonäön perusteella mua on kadullakin luultu saatananpalvojaksi tai joksikin pahaksi, mutta loppujen lopuksi itse uskon jonkinlaisiin... henkiin. Sitä on vaikea selittää...
En puhu mistää 'Jumalasta'... johon uskoessa takaat paikkasi taivaaseen pääsyssä. Koko iänkaikkinen elämä tuntuu niin itsekkäältä ajatukselta. Minun näkemyksessa kuolemankin jälkeen tulee mitä tulee... tulee rauha jos niin toivot.
Minulle eläimet ja luonto tuntuu olevan paljon jumalaisempia asioita.
En yleensä lue itseäni mihinkään tiettyyn kategoriaan ENÄÄ koska... no... ogrishillakin kun sanoin, etten osaa kategorioida itseäni kun en ole ihan varma miten edes selittää siitä - jotkut oli jo tuosta vetämässä johtopäätöksiään.
Eli itse uskon ehkä johonkin, mutta minusta muiden on ihan turha yrittää tuputtaa jotain nimikettä sille... XD se on jotenkin... liian tavallista ja uskontoihin laitetaan julkisuudessakin ihan liikaa paino-arvoa.
Että minun uskomuksiin ei kuulu edes julistaa mitään sanomaa tai olla silleen "tämän avulla pelastut". Sillä minusta pelastuminen lähtee jokaisesta itsestään. Ei siihen tarvita kirkollisveroa, jotain julkkisten suosimaa kulttia... tai kuoleman ja jumalan pelkoa. Minä pelkään vain muita ihmisiä heidän julmuuden takia XD
En puhu mistää 'Jumalasta'... johon uskoessa takaat paikkasi taivaaseen pääsyssä. Koko iänkaikkinen elämä tuntuu niin itsekkäältä ajatukselta. Minun näkemyksessa kuolemankin jälkeen tulee mitä tulee... tulee rauha jos niin toivot.
Minulle eläimet ja luonto tuntuu olevan paljon jumalaisempia asioita.
En yleensä lue itseäni mihinkään tiettyyn kategoriaan ENÄÄ koska... no... ogrishillakin kun sanoin, etten osaa kategorioida itseäni kun en ole ihan varma miten edes selittää siitä - jotkut oli jo tuosta vetämässä johtopäätöksiään.
Eli itse uskon ehkä johonkin, mutta minusta muiden on ihan turha yrittää tuputtaa jotain nimikettä sille... XD se on jotenkin... liian tavallista ja uskontoihin laitetaan julkisuudessakin ihan liikaa paino-arvoa.
Että minun uskomuksiin ei kuulu edes julistaa mitään sanomaa tai olla silleen "tämän avulla pelastut". Sillä minusta pelastuminen lähtee jokaisesta itsestään. Ei siihen tarvita kirkollisveroa, jotain julkkisten suosimaa kulttia... tai kuoleman ja jumalan pelkoa. Minä pelkään vain muita ihmisiä heidän julmuuden takia XD
- Bitenshi
- Missing-nin
- Viestit: 1598
- Liittynyt: Ma Helmi 14, 2005 08:57
- Paikkakunta: Lestijärvi
- Viesti:
Itselläni on ollut hiukan kamppailua tästä asiasta. Kuulun kirkkoon, enkä ainakaan tässä vaiheessa usko eroavani siitä. Sanon siis itseäni kristityksi, vaikka en ole aivan varma onko se tosiaan mitä haluan. Tunnen sen kuitenkin omimmaksi, ja varmaan pysyn siinä vastedeskin.
Sitten tietysti se että en ole tietenkään ihan varma että uskonko Jumalaan, Jeesukseen ja jne. Uskon että tuolla jossakin on jotakin isompaa ja hiukan käsittämätöntä ja että kuoleman jälkeen on jotain. Onko se sitten uudelleen syntyminen tai kristinuskon taivas, siitä en ole varma.
Pohjimmiltani HALUAN uskoa Jeesukseen ja Jumalaan, mutta onkin sitten eriasia että uskonko tosiaan. Tämä asia on minulla hiukan kiikun kaakun, elikkä en näe itseäni ihan uskoivaisena.
Hassuinta on että uskon vakaasti enkeleihin. Ja on siellä jonkinlainen isompi voima myös, mutta Jeesus on minulle vielä hiukan epävarma käsite, rippikoulunkin käyneenä. Eiköhän tuo asia jossakin vaiheessa minullekin tosin selviä.
Käsitykseni kristinuskosta sitäpaitsi ei ole juuri sitä "pitää käydä kirkossa joka viikko ja rukoilla joka päivä että pääsee taivaaseen ja ei saa harrastaa kuin koruompeleita". Minusta se on vanhanaikaisesti ja ahdasmielisesti ajateltu, ja Raamatussa minun mielestäni tähdennetään juuri lähimmäisen rakkautta ja suvaitsevaisuutta. Synnin välttelyssä mennään minun mielestäni hiukan liiallisuuksiin "tosi"uskovaisissa perheissä, joissa eri uskontojen vaikutteiden NÄKEMINENKIN on kamalaa. Entä sitten jos niitä näkee, eihän niitä tarvitse sen enempää noteerata!
Sitten tietysti se että en ole tietenkään ihan varma että uskonko Jumalaan, Jeesukseen ja jne. Uskon että tuolla jossakin on jotakin isompaa ja hiukan käsittämätöntä ja että kuoleman jälkeen on jotain. Onko se sitten uudelleen syntyminen tai kristinuskon taivas, siitä en ole varma.
Pohjimmiltani HALUAN uskoa Jeesukseen ja Jumalaan, mutta onkin sitten eriasia että uskonko tosiaan. Tämä asia on minulla hiukan kiikun kaakun, elikkä en näe itseäni ihan uskoivaisena.
Hassuinta on että uskon vakaasti enkeleihin. Ja on siellä jonkinlainen isompi voima myös, mutta Jeesus on minulle vielä hiukan epävarma käsite, rippikoulunkin käyneenä. Eiköhän tuo asia jossakin vaiheessa minullekin tosin selviä.
Käsitykseni kristinuskosta sitäpaitsi ei ole juuri sitä "pitää käydä kirkossa joka viikko ja rukoilla joka päivä että pääsee taivaaseen ja ei saa harrastaa kuin koruompeleita". Minusta se on vanhanaikaisesti ja ahdasmielisesti ajateltu, ja Raamatussa minun mielestäni tähdennetään juuri lähimmäisen rakkautta ja suvaitsevaisuutta. Synnin välttelyssä mennään minun mielestäni hiukan liiallisuuksiin "tosi"uskovaisissa perheissä, joissa eri uskontojen vaikutteiden NÄKEMINENKIN on kamalaa. Entä sitten jos niitä näkee, eihän niitä tarvitse sen enempää noteerata!