pahoja asioita

Juoni- ja älyvapaat keskustelut ja kyselyt
Vastaa Viestiin
Avatar
TDM
Missing-nin
Missing-nin
Viestit: 1639
Liittynyt: Ti Heinä 20, 2004 00:13
Paikkakunta: Occupying an uncertain lavatory in Arborea

Viesti Kirjoittaja TDM »

eli kertokaa joitakin pahoja asioita joita teille on sattunut. omani heitin jo herkkyys topikkin.
eli joskus pikkasena jouduin suljetuksi pikkaseen vajan tapaiseen ja koska silloin pelkäsin olla lukittu ahtaaseen tilaan menin paniikkiin ja potkin ja löin pikkuisen ikkunan rikki josta ryömin ulos saaden ison haavan rintaan ja lasin siruja jalkoihin ja käsiin. koska en pidä muutenkaan liiasta huomiosta, en kertonut kenellekkään tästä.
Älä anna muille tekosyytä inhota sinua
Mun anime lista. pistä paremmaks.
Yroni
Genin
Genin
Viestit: 127
Liittynyt: Ke Heinä 28, 2004 23:53
Paikkakunta: Turku

Viesti Kirjoittaja Yroni »

Mulle ei ole tapahtunut oikeen mitään pahaa. Mulla ei ole mennyt mikään poikki tai mitään. Olen onnekas :lol:
Im a Genius of hard work
Avatar
Freyr
Ylläpitäjä
Ylläpitäjä
Viestit: 1298
Liittynyt: Ti Heinä 13, 2004 04:01

Viesti Kirjoittaja Freyr »

viimeisimmästä pahasta asiasta v*tutus (mikälie olikaan) topiciin pistin...
Elikkä todella rakas ihminen minulle sanoi muutama päivä sitten: "jos oltaisiin vain ystäviä"
Mitään pahempaa, ikävempää ja surullisempaa en ole kuullut koko elämäni aikana aiemmin... :(

tässä ei ehkä haettu tällaisia asioita, mutta tämä on pahinta mitä minulle on tapahtunut... totta puhuen ottaisin paljon mieluummin murtuneen jalan, lonkan tai ihan minkä vaan kuin tuon yllä olevan lauseen ko henkilöltä... elämä potkii päähän, vielä kun saisi potkittua takaisin...
Kuva
Avatar
Ero-Sannin
Chuunin
Chuunin
Viestit: 291
Liittynyt: To Kesä 10, 2004 19:56

Viesti Kirjoittaja Ero-Sannin »

Muutama talvi sitten kaduin minisuksilla ja palkkioksi siitä sain jalkani 3:en osaan, 2 titanium ruuvia pitämään jalkaa koossa ja paljon kipulääkettä. 2 kertaa on jalka leikattu, mutta ei ole muuta isompaa sattunut...
"Ja nyt, KAASU POHJAAN!" , "Se on jo pohjassa..."
Fiora
Genin
Genin
Viestit: 106
Liittynyt: Ma Elo 02, 2004 21:07
Paikkakunta: Outokumpu..^^'

Viesti Kirjoittaja Fiora »

No tuota.. viime kuussa kun olimme isämme luona käymässä, ja olin kahdestaan siskoni kanssa kotona, kilpailimme kumpi pystyy hyppäämään pitemmälle, ja pituus mitattiin puutarhatuolien avulla(ne siis kaadettiin vierekkäin maahan, muuten olisi ollut liian korkea^^;;). Me molemmat päästiin kahden tuolin yli kevyesti, mutta kolmannet tuotti jo vähän vaikeuksia. Molemmat kuitenkin päästiin yli. Myöhemmin illalla sitten päätin kokeilla uudestaan hypätä kolmen yli, mutta vasen jalka tarttui sitten kiinni kolmannen tuolin käsinojaan, ja sitä sitten heitin omituisen voltintapaisen höskän ilmassa, lensin maahan(tuoli oli vieläkin kiinni jalassa), kierin vähän ja sitten törmäsin ruusupuskaan. Vasen jalka revähti ja oikeeseen tuli kolme haavaa, vieläki on kivat arvet. Siinä maassa sitten makasin puolisen minuuttia, sitten nousin ylös ja tokasin vaan "taitaa tältä päivältä jo riittää..." Joo kuulostan ehkä vähän mielipuolelta tai jotain, eikä tuo ees niin paha ollut, pahin vaan mikä on sattunut.
<span style='color:blue'><i>Walking in the winter air, while it's snowing gently there. Missing you all the time, for I didn't even say goodbye...</i></span>
aliass
Genin
Genin
Viestit: 184
Liittynyt: Ma Heinä 26, 2004 14:39

Viesti Kirjoittaja aliass »

Olen itsekin ihmetellyt tätä. Minulle ei ole sattunut mitään pikkuhaavoja pahempaa koskaan. En ole pyörtynyt, saanut tikkejä tai murtanut luitani koskaan. Sairaalassa olen ollut kaksi kertaa kitarisojen leikkauksen takia.
<span style='color:black'>raspBerry jam</span>
Jollu13
ANBU Squad Leader
ANBU Squad Leader
Viestit: 875
Liittynyt: Ti Kesä 15, 2004 23:12
Paikkakunta: Internet

Viesti Kirjoittaja Jollu13 »

Noo, ehkä tämä on pahin asia mitä on tapahtunut, mutta ei kuitenkaan paha verrattuna joihinkin teille tapahtuneisiin juttuihin. Joo olin 7 vuota vanha ja mun paras kaveri heitti mua kepillä. Osui ohimoon ja siinähän on arpi vielä. Oli aika lähellä etten tullut toisesta simästä sokeaksi. No ei muuta vaan ku tikit siihen. Mulla on kolmet tikit kasvoissa. Olen aika ylpeä. B) No ei kuitenkaan tuon pahempaa.
<img src='http://koti.mbnet.fi/ninphai/Signatures ... otion2.png' border='0' alt='user posted image' />
Avatar
frostious
Herp a derp
Herp a derp
Viestit: 2464
Liittynyt: Su Huhti 25, 2004 19:50

Viesti Kirjoittaja frostious »

pienenä (olin muistaakseni päiväkoti-ikäinen) olin erään vanhemman kaverini pyörän tarakassa, ja jalkani jäi takapyörän pinnojen väliin. kumisaappaat oli jalassa, vaan eipä se paljon auttanut. itkin aivan hirveästi, mutta enemmän pelästyksestä kuin kivusta - isi kun tuli apuun ja kysyi että sattuiko, niin sanoin vain että "ei", ja sitten vasta huomasin että jalkani oli ihan veressä. täytän tänä vuonna 19, ja nilkassani on vieläkin arpi.

sitten sitten. olen kaksi kertaa onnistunut telomaan etuhampaani niin, että niistä on lohjennut palanen. ensimmäisellä kerralla lähteny pala oli niin pieni, että pieni hampaiden hionta riitti, mutta toisella kerralla täytyi jo laittaa paikka.

mitäs muuta? kerran onnistuin jättämään sormeni oven väliin. se oli pyöräkellarin ovi, joka oli itsestäänsulkeutuva ja siinä mielessä ilkeä, että ensin se liukui kiinni ihan hitaasti, mutta lopuksi paiskautui kauhean nopeasti kiinni. muuta ei varmaan tarvitse sanoakaan. olin silloinkin aika pieni. lääkäriin kun mentiin tarkistamaan ettei mitään murtunut, lääkäri sanoi että jos olisin ollut vähän vanhempi niin sormeni olisivat varmaankin murtuneet. kannatti olla pieni. :3

mutta tuon pahempia ei ole muistaakseni käynyt, ei mitään murtumia tai palovammoja tai muita läheltä-piti-tilanteita.
Fiora
Genin
Genin
Viestit: 106
Liittynyt: Ma Elo 02, 2004 21:07
Paikkakunta: Outokumpu..^^'

Viesti Kirjoittaja Fiora »

Ai niin, muistui tässä mieleeni pari muutakin juttua.. kerran päiväkoti-ikäisenä oneesan tönäisi minut alas jäiseltä kukkulalta, ja solisluu murtui... ja kerran kakkosluokalla kaverini pikkusisko paiskasi oven näpeilleni, ja keskisormen kynsi lähti irti.. mutta nyt kun muistelen, ei niin paljon sattunut, ehehe... ehkä nuo kuitenkin oli pahempia kun tänä vuonna sattunut. ^^;;
<span style='color:blue'><i>Walking in the winter air, while it's snowing gently there. Missing you all the time, for I didn't even say goodbye...</i></span>
Avatar
Afeni
Genin
Genin
Viestit: 139
Liittynyt: Pe Heinä 16, 2004 04:09
Paikkakunta: Lahti
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Afeni »

Fyysisesti ei ole koskaan mitään kovin pahaa sattunut ellei nyt lasketa sitä, että olen kaatunut katkaistun puuntaimen päälle ja se sattui menemään vatsastani läpi aiheuttaen aika hemmetin ison haavan... Ja sitä, että olen halkaissut peukaloni linkkuveitsellä...

Kuitenkaan mikään tuollainen ei tunnu niin kovin pahalta. Nuo fyysiset haavat paranevat ajan kanssa (tietysti on sellaisia, jotka eivät parane koskaan, mutta niitä ei juurikaan ole minulla itselläni). Henkiset arvet sen sijaan...

Pahinta, mitä minulle on tapahtunut, on ollut jo päivähoidossa alkanut kiusaaminen. Voi olla, että minussa on jotain pahasti vialla, kun jo 5-6-vuotiaana olen joutunut toisten silmätikuksi ja kiusauksen kohteeksi... vielä lukiossakaan kiusaaminen ei loppunut, se vain muutti muotoaan välinpitämättömyyteen. Minua ei ollut olemassa muille, kun aiemmin taas olin ollut jatkuvan ilkkumisen kohteena...

En nyt tiedä haettiinko tässä mitään tällaista, mutta tuon kuitenkin luokittelisin pahimmaksi asiaksi, mitä minulle on elämässä sattunut....
Kuva
Avatar
Hamsteri
ANBU
ANBU
Viestit: 479
Liittynyt: Ma Heinä 05, 2004 06:07
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Hamsteri »

n. 60-70 tikkiä kudottu päähän - erinäköisiä putomisia niin aidalta kuin jostain muualta korkealta

2 lievää aivotärähdystä (6-8v. siis näin vanhana, ei vuotta sitten ) putosin ja toinen oli kun kaaduin pyörällä ja löin pääni


Täyskasvunen uros suursnautseri purrut päähän (n. 4-5v.) - en muista mitä tein, hampaanjäljet näkyy vieläkin arpina

Meinannut hukkua, isipappa kerkesi juosta rannalta laiturille ja repäsi hiuksista takasin pinnalle (n. 5v)

2 ulosajoa 1 kolari - toisessa ulosajossa ei käynyt mitään ja toisessa löin vain pääni, kolarissa toiselle autolle kävi vähän kehnommin, kaksiko nyt kuoli tms. olin n. 4-6v.

kaatuminen ns. "mustan mäessä" lumilaudalla umpihangessa, hieman pidemmälle kun olisi kerennyt niin pää olisi osunut puunrunkoon - vain läheltäpiti tilanne

jaaju ja pari kertaa meinannut jäädä auton alle :D

+ kaikkea muuta pientä mitä nyt sattuukaan, moottorisahanketju raapaisee vähän lihaa irti ja putoaa tuolilta ja jotenkin tuoli saa revittyä n. 15cm vekin käteen, hammasta katkennut ja kaiken maailman muuta ihmejuttua, n. 20 näkyvää arpea joskus laskin ittestäni


Huonoa onnea ? :unsure:
saatana mähän kuolen seuraavan 10v aikana jos tahti jatkuu tämmöisenä..
Kuva
Avatar
Hamsteri
ANBU
ANBU
Viestit: 479
Liittynyt: Ma Heinä 05, 2004 06:07
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Hamsteri »

tuosta edellisestä tuli omakin homma mieleen, tosin meni vaan suolisto tukkoon elikkä suomeksi sanoen asiaa pahemmin kaunistelematta PASKA jäi jumiin, no ambulanssireissuhan siitä tuli, semmoinen missä ensimmäisen kerran sain rauhoittavaa ainetta kun kerkesin puoli tuntia räyhätä ambulanssissa asioista

a ) kuski on homo
b ) apukuski on homo

itse en muista mutta täti päivitteli asiaa ja ihmetteli mistä olen oppinut kiroilemaan useilla eri kielillä
Kuva
Avatar
kiko-chan
Super Mama
Super Mama
Viestit: 1478
Liittynyt: To Huhti 15, 2004 19:25
Paikkakunta: Gitaroo Planet
Viesti:

Viesti Kirjoittaja kiko-chan »

<!--QuoteBegin-Freyr+Aug 5 2004, 02:44 AM--></div><table border='0' align='center' width='95%' cellpadding='3' cellspacing='1'><tr><td>QUOTE (Freyr @ Aug 5 2004, 02:44 AM)</td></tr><tr><td id='QUOTE'><!--QuoteEBegin--> viimeisimmästä pahasta asiasta v*tutus (mikälie olikaan) topiciin pistin...
Elikkä todella rakas ihminen minulle sanoi muutama päivä sitten: "jos oltaisiin vain ystäviä"
Mitään pahempaa, ikävempää ja surullisempaa en ole kuullut koko elämäni aikana aiemmin... :( [/quote]
Sinäkin, Freyr? Meilläkin tuli keskustelu siitä että "jospa oltaisiin vaan ystäviä ja otetaan hiukan iisimmin". -____- Eilen se tapahtu eikä tuntunu missään, mut tää päivä on ollu lievää helvettiä... Ajatukset hapuilee ja on hiukan paha olo ja haluaisin vaan kieltää kaiken. Miksikö oon täällä? No, koitan saada ajatuksia kääntymään muualle. Eipä näytä onnistuvan. -__-

Ok, nyt tulee yksi onnettomuus, joka ei kylläkään sattunu mulle, mutta ne onnettomat, jotka ei hae Juhana Herttuan lukioon ja pääse nauttimaan siellä opettavan historian opettajan hauskoista jutuista saa kuulla sen nyt. Tai no tää on semmonen vähän ei-hauskempi juttu. Ei heikkohermoisille.

Opettajani Petri kävi noin 5-7 vuoden ikäisenä pankissa äitinsä kanssa eräänä kauniina talvisena päivänä. Pankin hiostavassa ilmapiirissä ja seikkailuintoa puhkuen pieni Petri pyysi lupaa mennä ulos odottamaan äitiänsä. Pakkasta oli ilmassa ja pieni Petri kiinnostui ylettömästi pankkiin johtavien rappusten rautakaiteesta. Niin mielettömän paljon se häntä kiinnosti että ei kulunut kauaakaan kun pienen Petrin kieli oli rautatangossa kiinni...eikä sitä saanut enää irti. Neuvokas nuori Petri yritti kaikkensa muttei saanut kieltään irti. Lopulta Petri rohkaisi mielensä ja päätti ettei tästä mihinkään päästä. Petri riuhtaisi kaikella voimallaan päätään taaksepäin ja kuin ihmeen kaupalla hän sai kuin saikin sen irti. Pieni Petri huomasi myös että kieli oli enää vain puoliksi paikoillaan. Johtui varmaan nuoruudesta tai shokista, mutta Petriä ei kipu haitannut. Tätä oli kuitenkin näytettävä äidille. Siispä Petri lönkötti pankin portaat ylös ja näytti äidille kieltään. "Ääde kah mu keeldfdä..." Äitiparka kiljaisi minkä keuhkoistaan pystyi ja pieni Petri kiidätettiin sairaalaan.

No, onneksi opettajalla kävi tuuri ja kieli saatiin pelastettua. ^_^

Mä pidän lähes kaikkea mitä mulle on käyny, vähintään mun minäkuvaa muovaavana, joten mitään varsinaista "pahaa" asiaa ei oo käyny. Mitäs kaikkea sitä onkin, koulukiusaamista, mahdottomia ihastuksia, loputonta epävarmuutta tulevaisuudesta jne jne. Tosin! Mun käsi oli paketissa hiljattain. Jouduin onnettomuuteen, käsi jäi erään koneen puristuksiin. Olisin helposti voinut menettää käden, mutta selvisin. Ei onneks tullu ees murtumia. Olkaa tarkkana töissä!
Kuva
Avatar
TDM
Missing-nin
Missing-nin
Viestit: 1639
Liittynyt: Ti Heinä 20, 2004 00:13
Paikkakunta: Occupying an uncertain lavatory in Arborea

Viesti Kirjoittaja TDM »

Onnettomuuksia on siis käynyt itse kullekin jotkut on unohdettu jotkut on muistettu.
Joskus suunnilleen 4v sitten jouduin suht pahaan pyörä onnettomuuteen. Kiihdytin jyrkkää mäkeä alas mittarin mukaan n. 60 km/h soratiellä kaukana kaupungista ja etupyörä alkoi vipattamaan ja upposi puolilleen kuoppaan, ja lensin kuin leppäkeihäs rinnettä alas. Tuloksena oli: oikeassa käsivarressa 3 suurta veriruhjetta joista yhdestä, joka sijaitsi kyynärpään etupuolella, pilotti luu; oikeasta jalasta lähti nahkaa koko jalan ulkopuolelta ja olkapäästä lonkkaan asti oli todella iso veriruhje. En halunnu mennä sairaalaan joten menin kotiin jossa yksi vanhemmista serkuistani haki perheen ja mut paikattiin kolmio liinoilla ja siteillä. olin muumio suunnilleen 2-3 viikkoa. heh, mulla on nykyään melkein näkymätön arpi siinä kyynärpään kohdalla, loput parantuivat täydellisesti ja hiekkaakin on suonissa kun kaikkea ei huomattu putsata.
Älä anna muille tekosyytä inhota sinua
Mun anime lista. pistä paremmaks.
Avatar
Freyr
Ylläpitäjä
Ylläpitäjä
Viestit: 1298
Liittynyt: Ti Heinä 13, 2004 04:01

Viesti Kirjoittaja Freyr »

<!--QuoteBegin-kiko-chan+Aug 5 2004, 10:00 PM--></div><table border='0' align='center' width='95%' cellpadding='3' cellspacing='1'><tr><td>QUOTE (kiko-chan @ Aug 5 2004, 10:00 PM)</td></tr><tr><td id='QUOTE'><!--QuoteEBegin--> <!--QuoteBegin-Freyr+Aug 5 2004, 02:44 AM--></div><table border='0' align='center' width='95%' cellpadding='3' cellspacing='1'><tr><td>QUOTE (Freyr @ Aug 5 2004, 02:44 AM)</td></tr><tr><td id='QUOTE'><!--QuoteEBegin--> viimeisimmästä pahasta asiasta v*tutus (mikälie olikaan) topiciin pistin...
Elikkä todella rakas ihminen minulle sanoi muutama päivä sitten: "jos oltaisiin vain ystäviä"
Mitään pahempaa, ikävempää ja surullisempaa en ole kuullut koko elämäni aikana aiemmin... :( [/quote]
Sinäkin, Freyr? Meilläkin tuli keskustelu siitä että "jospa oltaisiin vaan ystäviä ja otetaan hiukan iisimmin". -____- Eilen se tapahtu eikä tuntunu missään, mut tää päivä on ollu lievää helvettiä... Ajatukset hapuilee ja on hiukan paha olo ja haluaisin vaan kieltää kaiken. Miksikö oon täällä? No, koitan saada ajatuksia kääntymään muualle. Eipä näytä onnistuvan. -__- [/quote]
Kyllä, juuri tämä sama tilanne on minulla. Joka ikistä kohtaa myöten. Minulla vaan pahin päivä oli juuri se ensimmäinen, eikä tämä oikeastaan tästä ole helpottanut... helvettiä tämä on ollut ja varmaan tuleekin olemaan. Ensimmäiseen kahteen päivään minulle ei maistunut ruoka ollenkaan ja olo oli muutenkin hirveä... Haluaisin vain unohtaa ja kieltää kaiken, mutta se ei ole niin yksinkertaista. Ei todellakaan silloin, kun ko henkilöstä todella, siis _todella_ välittää :(
Kuva
Vastaa Viestiin