pahoja asioita

Juoni- ja älyvapaat keskustelut ja kyselyt
Vastaa Viestiin
Avatar
Ave-chan
Onigiri desu~
Onigiri desu~
Viestit: 1566
Liittynyt: Su Touko 15, 2005 23:17
Paikkakunta: Uleåborg

Viesti Kirjoittaja Ave-chan »

ahjteam kirjoitti:
Ave-chan kirjoitti:Tämä on minulle paha asia, koska näin ei ole ennen käynyt. Mitä minä nyt teen...? ;_; Toivottavasti hän ei tajunnut tätä "sillai"... Uwaah, mitä mä oon menny tekemään?
Oma miehinen kommenttini: Meille tuo tunnepuoli ei ole niin suuri asia kuin teille (oletan nimimerkistäsiettä olet naispuolinen), mikäli hän tähän kommenttiisi jotenkin reagoi, elä sen mukaan. Jos siitä kehkeytyy jotain, niin toivotan onnea, mikäli ei, niin ei mahda mitään. Vaikka kylmää onkin ajatella "meri on kaloja täynnä", mutta niin se vain on. Jos nyt ei onnistanut, toivottavasti seuraavalla kerralla. Vai ymmärsinkö viestisi "sillai" väärin?
Ei ei, taisit ymmärtää ihan oikein. Kiitos, nuo sanat lohduttivat aika huomattavasti :) Pitää nyt katsoa, miten käy, mutta toivottavasti ei mitään :P Kiitos ^^
Avatar
korvapuusti
Jounin
Jounin
Viestit: 1003
Liittynyt: Pe Maalis 25, 2005 09:56
Paikkakunta: PIMEÄ REIKÄ!

Viesti Kirjoittaja korvapuusti »

Ala-asteella... oli koulun pihalla paperin keräys lava. Joku typerys oli saanut idean hyppiä sen päältä patjoille.
Sitten eräs kaunis aamu.... sen oli tarkoitus olla aamun vika hyppy ennen kuin koulu alkoi. En tiedä menikö jalkani jotenkin patjojen väliin vai mitä tapahtui, mutta... oliko se vasemmasta jalastani murtui kasvulevy.
Sen jälkeen en ole korkealta hyppinyt XD

Sitten... olikos se ylä aste aikaan... joku juhannus kumminkin. Oltiin Teijolla, jossa vietettiin tapojen mukaan iltaa tanssien, syöden makkaraam, saappaan heittoa, juhannus kokon sytytys ja.... siellä oli myös iso vanhanaikainen keinu
http://www.kangasala.fi/koulut/suorama/ ... Keinu1.jpg
juuri tuollainen.
Edellisenä kesänä keinun vierestä oli palanut eräs grilli rakennus, joka oli ilmeisesti haurastuttanut yhtä keinun nurkkausta. Sattuipa niin, että minä ja eräs tuttava, Assi istuttii juuri siinä nurkkauksessa.
Sitten RAKS... muistan kaatuneeni maahan ja hetkenpäästä pitelin vasenta jalkaani tuskissani ja parkukurkussa.
3 -4 jalkapöydän luuta murtui.
Tuon jälkeen olen pysynyt mahdollisimman kaukana koko kirotusta paikasta... enkä pahemmin juhannusta vietä XD vai tokkiinsa, johtuuko edes tuosta... what ever.
Se vain jäi ketuttaa et olin melkein ainoa joka loukkaantui. Assi sai mustelmia jalkaansa, mutta... tjoo. Kai sitä pitäis olla kiitollinen kun kerta kyydissä oli pieniä lapsiakin.

Miten vain XD

EDIT:
Muistui pari lisää.
6. luokalla leirikoulussa... oltiin oltu jollain helvetin majalla... hiihtämässä takaisin. Ilmeisesti suksissani ei ollut tarpeeksi pitoa ja loivassa alamäessä menetin jotenkin hallinan ja... kröhöm.... törmäsin puuhun... ja veräytin jotain lihaksia aika pahasti, että jouduin kävelee kepein aika kauan.

Pahin muisto on tietty... kun ylä asteella ihastukseni teki mut naurun alaiseksi.
Joo... kerroin jo tarpeeksi.

Ja tietty myös se kun tajusin etten halua enää kaveerata kahden parhaan kamuni kanssa - koska he eivät enää tuntuneet haluavan tavata minua. Eikä hirveesti heistä myöskään kuulunut jälkikäteen.
Kuva
Avatar
Moonlight Slave
Academy Teacher
Academy Teacher
Viestit: 312
Liittynyt: Ti Kesä 14, 2005 14:32
Paikkakunta: Sateenkaaren tuolla puolen...

Viesti Kirjoittaja Moonlight Slave »

Musta alkaa pikku hiljaa tuntua, ettei Yayakon elämä ole mitään varsinaista ruusuilla tanssimista... Kun viestejä seurailee... (Mähän kyylään teitä jokaista :twisted: )

Mitä pahaa mulle on tapahtunut? No vuosi sitten "äitini" keksi, että olen päästäni sekaisin ja siitä alko sen pakkomielteinen toiminta saadakseen mut mielisairaalaan (vai mikä lastenlinna on, mut kuiteski).

Sitten on näitä ihmeellisiä pakkomielteitä HYVIN paljon, samoin kuin yksi fobia ja kaksi hyvin pahaa pelkoa. Ja tietysti pahat riidat itseäni vanhempien kundien kanssa, joita taidankin kerjätä koko ajan lisää.

Ja sitten on se ala-asteen kolmas luokka... Se oli sen verran kaameaa aikaa, että... No, ei siitä sen enempää.

No ei voi mitään. Onneksi olen henkinen masokisti :twisted:
Kuva
Mitä vittua MINÄ sille voin?!
Avatar
korvapuusti
Jounin
Jounin
Viestit: 1003
Liittynyt: Pe Maalis 25, 2005 09:56
Paikkakunta: PIMEÄ REIKÄ!

Viesti Kirjoittaja korvapuusti »

Moonlight Slave kirjoitti:Musta alkaa pikku hiljaa tuntua, ettei Yayakon elämä ole mitään varsinaista ruusuilla tanssimista... Kun viestejä seurailee... (Mähän kyylään teitä jokaista :twisted: )
:lol: ai niinkö meinaat.

no vaikeutensa/hupinsa kullakin. :wink:
Kuva
Avatar
Kyu
ANBU
ANBU
Viestit: 461
Liittynyt: To Huhti 14, 2005 16:51

Viesti Kirjoittaja Kyu »

Minulle ei itseasiassa ole tapahtunut oikein mtn.. en oo koskaan murtanu mitään, en oo koskaan joutunu putkaan/vankilaan.. jne.. ja kokoelämäni aikana olen saanut tasan 1 KERRAN tikkejä.. ja niitäki sain vain kaksi..

No pahin on varmaan se kun joskus ku olin 4-6 nii tipuin pöydältä takaraivo edellä kulmaa päin.. siihen ei tullu tikkejä.. se liimattiin jotenki xD.. No iskä oli ainoo kotona oleva ja se tietysti oli ihan kusi sukassa joten sit se soitti heti naapurin tädille ja sit naapurin täti vei minut johki hatanpäälle ja sit se siellä liimattiin

No sitte on myös se kun oli viidennellä tai kuudennella pelaamassa pesistä liikunta tunnilla. Mää olin tää... lukkari.. ja sitten yks laura tuli lyönti vuoroon. no se ei osunu kertaakaan palloon ja kolmannella vuorolla kun se oli lähtemässä ekalle pesälle se heitti sen mailan ja tietysti se osu suoraan mun lärviin ja reikä naamassa.. siihen tuli kaks tikkiä, mut ne lähti niinkun oisko 5 minuutin päästä ku rupesin räplään niitä kielellä..

On vielä yks! ku meijän vanhoilla pihoille oli pommisuoja.. nii me pihan "lapset" tapasimme Oleilla. No kerran melki koko pihan "lapset" kun olin jtn 7-8 . no ne tuli sitte sinne kerhohuoneelle (siksi me sitä sanotaan..) Menimme siellä sokkoa.. siellä on pimeämpää kun pilkkopimeällä kun sieltä sammutaa valot.. no me samutettiiin kaikki valot.. ja mää tyhmä törmasiin siinä seinää päin.. huuli turpos ihan sikana.. ei ollu kivaa seuraavana kolmena kuukautena..
Kuva
Avatar
grape
ANBU Squad Leader
ANBU Squad Leader
Viestit: 874
Liittynyt: Ti Kesä 01, 2004 16:53
Paikkakunta: Jyväskylä/ Riihimäki

Viesti Kirjoittaja grape »

Onneksi olen säästynyt pahemmilta vammoilta. Jotain pientä on sattunut, niinkuin näköjään monelle. Sairaalassakaan en sen kummemmin ole viihtynyt, joskus pienenä vain leikattiin kitarisat, siinä se.

Noh, ehkä pahin oli silloin, kun olin ehkä 12v. ja olin kaverini luona Kuopiossa. Päätimme mennä laskettelemaan. Noh, minä en todellakaan ole mikään taitava laskettelija, enkä ole laskettelua pahemmin kokeillutkaan. Hissit tuottavat minulle aina ongelmia. Kaikki sujui hyvin niin kauan, kun menin kaverini kanssa hissillä (joka osaa käyttää hissiä kunnolla) mutta heti kun menin kaverini serkun kanssa hissillä (hän ei osaa käyttää hissiä niin hyvin) niin...noh, uskokaa tai älkää, mutta joku on todella niin tampio, että ei osannut lähteä ankkurihissistä oikein, ja kun olin koko kropallani ja oikealla jalalla kääntymässä oikealle, niin vasen jalkahan ei vaan halunnut lähteä mukaan. Kaaduin maahan ja polvi vääntyi jotenkin oudosti. Pääsin vielä ylös ja laskin varovasti mäen alas, ja menimme suoraan kaverille. Siellä sitten vähän ajan kuluttua en saanut enää edes nostettua jalkaani. Ei kovin paha tapaturma, mutta ehkäpä pahin mikä minulle on sattunut.

Olen myös syönyt myrkyllisiä marjoja, tippunut puusta siten, etten saanut vähään aikaan hengitettyä ja jotain muuta pientä...

Ainiin, minut on kalastettukin kerran! :D Isä sai minut ongenkoukkuunsa. Hienoa. Se koukku jotenkin kimposi airosta suoraan minun nenääni. Ei siinä mitään käynyt, upposi vain pari milliä ja isä sai sen heti irti. Pelottavinta on vain ajatella, mihin se olisi voinut lentää. Nenä kuitenkin kun on siinä silmien välissä...vähän oikealle tai vasemmalle, niin saisin tässä nyt todennäköisesti tihrustaa tietokoneenruutua yhdellä silmällä.

Ja ei, minulle ei ole jäänyt henkisiä arpia. Minua ei ole kiusattu...ala-asteella olin "suosittu" omalla tavallani xD (ainakin kaverin puheiden mukaan) mutta sittemmin minut on vain lähinnä jätetty huomioimatta.
Avatar
ziradia
Genin
Genin
Viestit: 157
Liittynyt: Ke Maalis 02, 2005 20:31
Paikkakunta: Tuusula

Viesti Kirjoittaja ziradia »

Grape, minulle on käynyt vähän samantapainen onnettomuus virvelinkoukun kanssa. Olin silloin joku 10-vuotias, ja olimmen kahdestaan minua vanhemman serkun kanssa heidän mökillään. Päätimme mennä laiturille kokeilemaan enoni uutta virveliä. Seisoin siinä takana ja kun serkkuni heilautti vapaa taakse, mutta koukku tarttuikin huuleeni. Onneksi ehdin kiljaista, eikä serkkuni kiskaissut alahuultani irti. :D Oli siinä sitten tuhertamista, kun yritettiin keskenään sitä irrottaa ja verta tuli. Lopulta eno tuli paikalle ja irrotti koukun melko kivuttomasti. Enpä enää vähään aikaan kalastanut.

Minulle kainalosauvat ja kipsit ovat hyvin tuttuja, lähinnä melko riskialttiin harrastukseni takia. Rytminen kilpavoimistelu vaatii todella paljon lihasvoimaa ja notkeutta, eikä haavereilta voi aina välttyä. Tällä hetkellä oikean jalkapöytäni uloin luu on kolmesta eri kohtaa poikki, enkä voisi jatkaa voimistelua, ellen käyttäisi vahvaa nilkkatukea harjoituksissa. Molemmista polvistani ja nilkoistani on mennyt nivelsiteet turhankin monta kertaa ja yläselkä on kokenut kovia. Lisäksi kerran, kun kokeilin uutta vaikeusosaa, käteni pettivät alta, mäjähdin suoraan päälleni ja leukani sattui olemaan auki. Nyt oikean puoleinen leuan 'nivel' on löystynyt todella pahasti ja jos pureskelen jotakin, leukani rutisee kamalasti. Lääkärit ovat ehdottaneet leikkausta, mutta olen tähän mennessä kieltäytynyt.

Aina kun kävelen tai nousen nopeasti ylös, varsinkin niveleni ruksuvat ja narskuvat aika tavalla. Perheeni jäseniä ja kavereitani se hermostuttaa/ällöttää, mutta itse pidän sitä lähinnä huvittavana. ^^
Kuva
Jos sulla lysti on, niin kätes yhteen naulaa!
Y.S.A.K
Cross
Tokubetsu Jounin
Tokubetsu Jounin
Viestit: 571
Liittynyt: Pe Touko 27, 2005 20:10

Viesti Kirjoittaja Cross »

hmm...
en oo kullä vielä mitenkää pahemmin itteeni telonu
tai muutenkaa
ja vaikka aina välillä on tullu jotai laittomia temppuja tehtyä nii kiinni en oo jäänä
eli kaikki hyvin :lol:
Avatar
Rolle
Genin
Genin
Viestit: 174
Liittynyt: To Tammi 12, 2006 20:44

Viesti Kirjoittaja Rolle »

Nyt kun luin parit pitkät kommentit tästä topicista tunnen olevani tosi onnekas :S. Ei ole tullut mitään isoja fyysisiä vammoja, ei yhtään luuta murtunut, sekä myöskin henkisiltä kriiseiltä olen välttynyt :S.
Avatar
Francis
Vastarannan kiiski
Vastarannan kiiski
Viestit: 1094
Liittynyt: To Elo 12, 2004 17:43
Paikkakunta: Outlands

Viesti Kirjoittaja Francis »

Rolle kirjoitti:Nyt kun luin parit pitkät kommentit tästä topicista tunnen olevani tosi onnekas :S. Ei ole tullut mitään isoja fyysisiä vammoja, ei yhtään luuta murtunut, sekä myöskin henkisiltä kriiseiltä olen välttynyt :S.
Tekevälle sattuu ja lotto voittoiselle.

On 10% mahdollisuus että kaatuessa menee polvikierukka rikki..Että arvaa mitä minulle kävi viime syksynä? *huoks* Minut on kirottu. Olen saanut jo kolme kertaa sairaslomaa uudestaan joulusta lähtien ja joudun ilmeisesti leikkaukseen :(
Kuva
Avatar
JeBaZ
Genin
Genin
Viestit: 183
Liittynyt: Su Touko 15, 2005 16:51
Paikkakunta: Tuolla-->

Viesti Kirjoittaja JeBaZ »

Kerran heitin lumilaudalla boxista selälleni kun kieputin yli. Mätkähdyksessä meni taju kankaalle ja ilmat pihalle. Herättyäni rinteestä oksensin välittömästi laskeutumismäkeen. Rinne päivystäjiä ei tilanteeni ilmeisesti kiinnostanut, joten laskin mäen alas ja menin istumaan kotaan.

Toisen kerran flippasin Norjassa jäätyneestä rotvallista niska edellä katukivetykselle... Onneksi ei tullut kuin pieni aivotärähdys ja heikko olo.
eli joskus pikkasena jouduin suljetuksi pikkaseen vajan tapaiseen ja koska silloin pelkäsin olla lukittu ahtaaseen tilaan menin paniikkiin ja potkin ja löin pikkuisen ikkunan rikki josta ryömin ulos saaden ison haavan rintaan ja lasin siruja jalkoihin ja käsiin. koska en pidä muutenkaan liiasta huomiosta, en kertonut kenellekkään tästä.
Itselleni kävi melkein saman lailla pienenä. Ainoa ero oli, että se oli jonkun vanhan talon vaatekomero johon minut lukittiin. Kärsin kanssa suljetun/lukitun paikan kammoa silloin. Kaikenlisäksi en saanut ovea auki millään ja ne muut vaan nauro ulkopuolella :( Ei ollu kivaa...
Veivät kauniin Siggini :,(
Avatar
Mushka
Torture Specialist
Torture Specialist
Viestit: 717
Liittynyt: Su Huhti 02, 2006 18:57
Paikkakunta: Hidden village of Turku

Viesti Kirjoittaja Mushka »

kkiba kirjoitti:Olen ajanut monta itselleni tärkeää ihmistä pois luotani. Olen surkea ihmissuhdeasioissa .__."
Olemme samalla aaltopituudella, ystäväiseni ^^

MsUchiha: Uhohoaa! Tuohon oli kamala. En kiusaa koskaan niitä, jotka eivät osaa uida. Olen positiivinen ihminen.. Tunnen parikin ihmistä, jotka eivät osaa uida, vaikka ovat jo 14-vuotiaat. Ei kaikkien tarvitse osata uida, mutta ei se tee pahaakaan.
Eikö uiminen olekin kivaa? ^^
Niinpä, minäkin odotan innoissani, että pääsen uimaan. Tosin, en ole kovinkaan hyvä. Usein vain sukellan tai teen jotain muuta. Tai sitten uin.
Ennen kuin tämä menee ihan offiksi..

Kun olin viidennellä, en osanut kirjoittaa hyvin. Minua haukuttiin, kun olin jonkun tunnista pois harjoitelemssa kirjoittamaan erityisopen kanssa. Se oli todella noloa! Mutta nyt 7. ja olen yksi luokan parhaista tarinan kirjoittajia ja ym.
En todellakaan jaksa kirjoittaa puhekielellä täällä, vaikka se olisikin paljon kivempaa. Tämä kirjakieli on jäänyt jo päähäni... älkää ihmetelkö!

Pari kertaa olen luuni on murtunut ja kaikkea kamalaa. Tämä menee melkein kokonaan offiksi, ellen lopeta kirjoittamista.
~~Murhattu ilman murhaajaa -ei ole murha.~~
Avatar
meadow
Chuunin
Chuunin
Viestit: 260
Liittynyt: Ma Marras 07, 2005 21:57
Paikkakunta: Lahti

Viesti Kirjoittaja meadow »

Pahinta mitä mulle on tähänmennessä tapahtunut, on oman isän kuolema.
Avatar
Mechi
Academy Teacher
Academy Teacher
Viestit: 324
Liittynyt: Pe Loka 21, 2005 23:01
Paikkakunta: Rovaniemi

Viesti Kirjoittaja Mechi »

ZUnDE kirjoitti:Alkaa vähän vituttaa ku joka vuos kuolee joku sukulainen...

Tänä vuonna meinas kuolla kummisetä, mutta onneks ei kuollu.
Niin se pikku hiljaa alkaa tekemään ZUnDE. Sellaista elämä on :|.
Vastaa Viestiin