Naruto.fi

Dee Dee. Pieni keltainen tipu toli luokseni kun tutti meni rikki ja "kaikki tuttit oli kaupasta loppu". Uskollinen pieni veijari.

Myöhemmi mul oli kans Ildi, mekaaninen kävelevä lehmä joka määki. Isi sanoi että sil oli identiteetti kriisi. :rolleyes:

Bobo.. Ihana leluseni ja ensimmäinen joululahjani.. Se on sellainen pehmolelu (siili ^^), nyt se on jossakin jossakin tallessa..

Minulla on sellainen nalle, Nallekarkki nimeltään. ((Inofan Aina karhuja minun seurassa)) Se nukkuu vieläkin vieressäni.
Sitten minulla on myös kamala kasa pikkuisia muovi-elukoita. Ja tietenkin viiliksiä...(sellaisia liskoja).

Ja nyt muistin vihdoinkin erään rakkaan leluni nimen. Kyseinen lelu on ruskea, pattereilla toimiva, liikkuva ja haukkuva koira. Sen nimi on Pikku-Joe. Se on aivan ihana, ja usein otinkin kaverini kanssa kilpailuja, kumman liikkuva koira on nopeampi, ja tottakai Pikku-Joe voitti. Nykyään se lepäilee kaapissani suojassa kaiken maailman vierailevilta riiviöiltä.

Minulla oli semmoinen valkoinen jänis pehmolelu, jonka nimi oli Aulis sen Aapisen jäniksen mukaan. Se oli kiva, en vain tiedä missä se nyt on.

Minulla ei varsinaisesti ollut yhtä ainoaa suosikki lelua jota olisin pitänyt mukana, koska minulla oli leikki-iässä paljon leluja...tai lähinnä legoja, koska niistä pidin vaikka olinkin tyttö(rakenteleminen oli vain niin kivaa).

<!--QuoteBegin-Angeli+Oct 26 2004, 04:31 PM--></div><table border='0' align='center' width='95%' cellpadding='3' cellspacing='1'><tr><td>QUOTE (Angeli @ Oct 26 2004, 04:31 PM)</td></tr><tr><td id='QUOTE'><!--QuoteEBegin--> ...tai lähinnä legoja, koska niistä pidin vaikka olinkin tyttö(rakenteleminen oli vain niin kivaa). [/quote]
Rakentaminen on kivaa, paitsi LittleSamurain kanssa. Hänellä oli kamala pakkomielee tehdä aina legoista pyramidi. Aina jos kysyi auttaisiko se vaikka linnan rakentamisessa niin se sanoi "ei" ja alkoi tehdä pyramidiä. Mutta ei ihan aina onneksi.

<!--QuoteBegin-Francis+Oct 26 2004, 05:24 PM--></div><table border='0' align='center' width='95%' cellpadding='3' cellspacing='1'><tr><td>QUOTE (Francis @ Oct 26 2004, 05:24 PM)</td></tr><tr><td id='QUOTE'><!--QuoteEBegin--> Rakentaminen on kivaa, paitsi LittleSamurain kanssa. Hänellä oli kamala pakkomielee tehdä aina legoista pyramidi. Aina jos kysyi auttaisiko se vaikka linnan rakentamisessa niin se sanoi "ei" ja alkoi tehdä pyramidiä. Mutta ei ihan aina onneksi. [/quote]
Niiden tekeminen oli hauskaa.. *mutin* <_< Varsinkin kun pöllin aina isoimman pohjan :rolleyes:

Mutta legot on kivoja vieläkin.. Voeh, Fran sanoi juuri että ne on viety pois..

<!--QuoteBegin-Francis+Oct 26 2004, 03:49 PM--></div><table border='0' align='center' width='95%' cellpadding='3' cellspacing='1'><tr><td>QUOTE (Francis @ Oct 26 2004, 03:49 PM)</td></tr><tr><td id='QUOTE'><!--QuoteEBegin--> Minulla on sellainen nalle, Nallekarkki nimeltään. ((Inofan Aina karhuja minun seurassa)) Se nukkuu vieläkin vieressäni.
Sitten minulla on myös kamala kasa pikkuisia muovi-elukoita. Ja tietenkin viiliksiä...(sellaisia liskoja). [/quote]
Aikuisena sitten verokarhu ;D.

Minulla on juuri 600g nallekarkkeja tuolla kaapissa ja viikonloppuna oli 900g .

Minullahan oli iso ressu miten saatoin sen unohtaa...

<!--QuoteBegin-Sayuri+Oct 27 2004, 02:17 PM--></div><table border='0' align='center' width='95%' cellpadding='3' cellspacing='1'><tr><td>QUOTE (Sayuri @ Oct 27 2004, 02:17 PM)</td></tr><tr><td id='QUOTE'><!--QuoteEBegin--> Tataadaa! Kaikkihan varmasti tietävät (ja ne harvat tietämätömät saavat nyt tietää,) että tänään on kansainvälinen nallepäivä..!

[/quote]
Nallet kunniaan! Etenkin Sinikarhu! :rolleyes:

<!--QuoteBegin-Sayuri+Oct 27 2004, 02:17 PM--></div><table border='0' align='center' width='95%' cellpadding='3' cellspacing='1'><tr><td>QUOTE (Sayuri @ Oct 27 2004, 02:17 PM)</td></tr><tr><td id='QUOTE'><!--QuoteEBegin--> Tataadaa! Kaikkihan varmasti tietävät (ja ne harvat tietämätömät saavat nyt tietää,) että tänään on kansainvälinen nallepäivä..!

[/quote]
Minä en tiennytkään tuota! Onneksi nalleille on omistettu oma päivä! Ihanaa nallepäivää kaikille! ^_^

...sori tämä pieni offi...

Hmm, en nyt tärkeintä osaa sanoa kyllä.. Mutta ainakin kahdesta pienestä koira pehmolelusta äiti joskus puhui kuinka niillä leikin Hopeanuolta! :rolleyes:

Eniten tunnearvoa on mun 10-15cm korkealla Nallukka nimisellä nallella. Sain sen muistaakseni 3v. syntymäpäivälahjaksi parhaalta ystävältäni. Tämä Nalle on kiertänyt maailmaa kanssani jo vuodesta 1994 ja vieläkin Nallukka matkaa mukanani jos lähdemme pidemmälle matkalle. Kuvaa siitä ei ole, mutta se on oranssi ja sillä on musta takki missä on kultainen nappi .

minulla taasen oli pienenä pikkuinen sininen lohikäärme pehmo jonka nimi oli ja on vieläkin Wind(hei sehän on Naruton eka loppumusiikki ) sitten minulla oli harmaa hiiri jonka sain enoltani ja sen nimeä en kyllä muista
Eräällä kaverillani oli ja on vieläkin vaalean punainen pupu jonka nimi on "lempipupu" Se on kyllä nykyään harmaa eikä pinkki ja siltä on melkein pää ja käsi irti..Olemme monet kerrat nauraneet "lempipupulle" ja sen tempauksille

Puuauto joka oli naulattu lattiaan kiinni. No juu vitsi vitsi...

Oikeasti (ja ehdottomasti) minun paras lelu on vaarini tekemä puukatana. olin silloin jotain neljä tai viisi vuotias. Hän teki sen minulle eräänä kesä-aamuna ja se oli niin kaunis puumiekka mikä hän teki minulle.
En silloin arvostanut sitä niin kovasti mutta kun löysin sen tänä keväänä kiven päältä niin se riemu oli mahtava. En uskonut että se olisi enään olemassa mutta siinä kiven päällä se oli ollut aika kauan! Se oli jo hieman lahonnut mutta sitä sai todellakin kyynel silmässä katsella kun muisteli mitä hyviä muistoja tähän puumiekkaan liittyi. Se on minulla tallessa, ja en aio koskaan luopua siitä on se niin kova miekka!

Tämä oli omistettu Mauno-vaarilleni. Kiitos miekasta...

Olisikin ollut aika paha jos se puuauto olsi ollut kiinni lattiassa...

Kaksihan tärkeää lelua minullakin oli...lukuunottamatta barbeja, joilta poistatin silmät kynsilakalla...anyways... semmonen kankainen, tosi friikinnäköinen blondi nukke jonka sain mummiltani oli ensimmäinen leluni, ja arvokkain. Rakastin sitä kuin omaa lasta, ja annoin hänelle kaikki tuntemani, kauniit nimet (koko nimi tyyliin Magdaleena Orvokki Tähtönen Emerentia...the list goes on... <_< )... sitten siskoni päätti leikkiä lääkäriä ja saksi siihen kamalat reiät. Sitten siirryinkin muovileluihin...

Toinen lemppareistani oli vanha Nalle Puh-nalle. Oma setä oli aikoinaan jo syönyt sen korvat ja toisen silmän, mutta se oli niin ihana että...vau. Sille en antanut lainkaan nimeä (liekö kunnoitusta...), mutta jos nyt voisin nimetä sen niin sen nimeksi tulisi Lasse Lehtinen (hahaa...on jo lumiukkokin sen niminen..), harmi vain kun nalle on palannut Helsinkiin...

Miksi meidän paikallislehdessä ei mainostettu nallepäivästä? Damn, olisin kerännyt kaikki nalleni teelle huoneeseeni... <_<