Sivu 4/5

Lähetetty: Ke Huhti 06, 2005 18:54
Kirjoittaja ReddiS
Eipä ole ollut. En muutenkaan pitänyt mitään tiettyä lelua rakkaana. Pienenä heitin aina leluja jokeen kun tiesin että isäni ostaa uusia. :lol: Oli minullakin hauskaa...

Lähetetty: Ke Huhti 06, 2005 19:06
Kirjoittaja _suski_
pikkupupu... :3 noh... 1-2 vuotiaana huomasin huoneen nurkassa olevan pienen vaaleanpunaisen pupulelun ja omin sen itelleni vaikka se oli isonveljeni xDD
leikin usein serkkuni kanssa ja hänen pauliinallaan että pikkupupu olisi ollut keiju ja pauliina merenneito... ^^ ja sit niitte sukuje välil oli vihaa et ne joutu olee eros toisissaa... mut sit ne jäi kii ku oli kavereit ja niitte kansat ystävysty... sattu olemaan et pauliinalla oli laura pausini äitinä ja sen nimi oli pauliina pausini ^^ pikku pupu oli kerran yhen kerhon johtaja (of coors!) jah... no kerron teille tyhmimmän jutun mikä me keksittii:
pauliina: *viittaa*
pikkupupu: no mitä pauliina?
pauliina: strategia!
pikkupupu: tiedätkö mikä se on...?
pauliina: en, se kuulosti vain niin kivalta xDD
pikkupupu: -.-

nykyään pikkupupu on kainalossani yöllä (ei saa nauraa :P) ja sanon sille aina hyvät yöt ^^ rakastan sitä yhä kun vuodatin siihen pienenä niin paljon rakkautta ettei voi päästää irti

Lähetetty: Ke Huhti 06, 2005 20:44
Kirjoittaja Lilie
Se varmaankin oli sellainen keltainen nalle, jolla on yöpaita ja sellainen tonttulakin tapainen hattu... Jossa on keltainen tupsu päässä.
Sain sen ristiäislahjaksi tädiltäni... Se taisi olla ehkä se rakkain, ehkä se on vieläkin..
Sen nimi on Vili. En tiedä miksi, mutta se on Vili. ^^'
Vili on vieläkin seuranani nukkuessani. Minulla oli pienempänä sänky täynnä pehmoleluja, osa oli sisarusteni vanhoja, suurin osa kuitenkin oli omia.. Nykyään se on kuitenkin vähentynyt....

Lähetetty: Ke Huhti 06, 2005 20:46
Kirjoittaja Itachi
Noh... varsinaista lempilelua ei varmaan ollut, mutta kaikenlaisilla örkeillä tuli leikittyä... Ja niistä oli hyötyä nyt jälkeenkinpäin ^^
Harjoittelin nimittän kiväärillä 100 metriin ampumista ja arvatkaa kuinka vaikeaa on osua johonkin pieneen spiderman örkkiin :\

Lähetetty: Ke Huhti 06, 2005 21:14
Kirjoittaja Satsuma
Minulla on ollut pienestä pitäen yksi lelu ylitse muiden ja nyt sen tunne arvo on jo mittaamaton - rakas mansikka nalleni! Se on valkoinen nalle millä on mansikka vatsassa, se on jo kovi likainen ja muutenkin huonokuntoinen, onhan se ollut minulla jo 16 vuotta. Minulla on hyvät syyt miksi kyseinen lelu on minulle niin tärkeä, sain sen synnytyslaitoksessa äidiltäni kun synnyin. Se oli jo pienenä tärkeä ja ensimmäinen lelu mutta 8 ikävuodesta sen tärkeys vahvistui minulle. Äitini kuoli auto-onnettomuudessa kun olin 8 vuotias ja tuosta nallesta tuli minulle korvaamaton! Nytkin se on kunniapaikalla huoneessani, yksin istuu kirjahyllyn päällä ja vartioi alapuolella olevaa mangaa + muuta sellaista tavaraa sisältävää hyllyä.

Ja sitten muihin lempileluihin. Vaikka tyttö olenkin, ei minulla ole pienenä ollut yhtään nukkea, barbia tai mitään muutakaan tyttöjen juttua. Tämä varmaan johtuu siitä että minulla on rakas isoveli, jonka kanssa leikittiin pienenä aina turtleseillä, prätkähiirillä ja leegoista rakennettiin merirosvo linnoituksia :D Ja tetysti kaikki kivat leikit kotimetsissä... Tuota aikaa kaipaan, ei ollut mitään huolia <3

Lähetetty: Su Huhti 17, 2005 15:31
Kirjoittaja ^Sakura
oliha miulla se miun oma nalle :wub:
sain sen vanhemmilta joskus ku ne kävi unkarissa :D
se on sellanen ihan lötkö ^^ sit sen nimeks tuli Lörppi xD

Lähetetty: Ma Huhti 18, 2005 10:08
Kirjoittaja Rianka
minulla ei ole ikinä ollut mitään lempilelua. o_O En ainakaan muista, että minulla olisi ollut. Mutta veikkaisin sen olleen, joku uninalle tai vastaava.

Lähetetty: Ma Huhti 18, 2005 10:15
Kirjoittaja sri
Lapsena ei oikein ollut mitään semmosia. Ehkäpä oikean vauvan näköinen nukke Sanna, jonka sain 6-vuotiaana. Se on vieläkin varastossa tallessa. Ja sitten on sininen koira ja vihreä ankka, jotka sain veljeltäni joskus 12-vuotiaana (hei haloo, kuka ostaa 12-vuotiaalle pehmoleluja :) synttäri- ja joululahjoiksi. Ne on luonnollisesti vieläkin tallessa. Joskus myöhemmin sain semmosen vinkusammakon (pehmeän), sen nimi on Jansmakko. Se on hyllyn päällä turvassa, kun koira haluaisi aina syödä sen.

Lähetetty: Ma Huhti 18, 2005 10:34
Kirjoittaja Rina
mulla oli vaaleanpunainen nalle nimeltä 'tyhmänalle'...ei se varsinaisesti ollut lempileluni mutta niitä harvoja lapsuuden leluja joita muistan

Lähetetty: To Huhti 21, 2005 14:37
Kirjoittaja Mikkey
mulla oli joku ihme nalle tai joku semmonen.

Lähetetty: To Huhti 21, 2005 17:07
Kirjoittaja Nezumi
Pegasos pehmolelu. Rakastin sitä todella, ja kerran kun se pestiin ja silmät kuluivat, aloin hieman itkeä. No, hankittiin maalia ja maalasin uudet silmät. Pegasos on veteraani nykyään, se on kulunut ja unohdettu. Istuu kirjahyllyssä enkä ole muistanut sitä.

Lähetetty: To Huhti 21, 2005 21:06
Kirjoittaja höpspöps
ne vanhat kunnon pullukat pikku ponyt oli parhaita :) <3<3 mun lemppari oli sellanen tumman violetti poni, jolla oli piparien kuvia kyljessä ja se haisi oudolle. :D se oli aina meän leikeissä pahis, ja mie halusin aina leikkiä sillä. sen nimi oli Suppuran Tuppura. <------hahahahahahaha. :D

Lähetetty: Su Heinä 09, 2006 11:47
Kirjoittaja minori
Tullut noilla vähän enemmän ehkä poikien leluiksi leimatuilla leikittyä. ^^ Hauskimmat olivat varmaan legot, Brion koottava puujunarata ja sitten työkalupakki (joo, ihan oikea. Väsäsin aina iskän työpaikalla ties mitä ^^ ).

Rakkain pehmolelu taas on Osku. ^^ Sellainen valkoinen nalle, jonka kyaaa~~ olen nähtävästi potkinut yöllä sängystä naamalleen lattialle... -__-;;

Lähetetty: Su Heinä 09, 2006 15:52
Kirjoittaja Bitenshi
Hmm, eniten käytettyjä varmaankin olivat aikoinaan Prätkis-figuurit. Turbo-paran jalat kyllä katosivat aika nopeasti jonnekkin...

Kai minä olen eniten rakastanut Pokémon ja Digimon pehmojani. Varsinkin sitä ensimmäistä keskikokoista Pikachua, jonka sain pahimman Pokémon buumin aikoihin. Raukan turkki on jo kyllä aika haalistunut ja silmiin on pitänyt maalat uudet kiiltopilkut moneen kertaan... Häntäkin siltä kerran meinasi irrota, mutta selvisi se siitäkin. Joo, kyllä ne ovat olleet eniten käytössä ja mukana. En lähtenyt viitisen vuotta sitten minnekkään reissuun ilman niitä!

Voisin kyllä erikoismainintana sanoa siskoni, koska isosiskon kanssa on ne hauskimmat leikit tullut leikittyä. Me emme koskaan leikkineet tavallista kotileikkiä barbeilla, meidän barbeilla oli aina meno päällä ja pyörät alla. Sama pätee poneihin. Loppuajoista kun niillä leikittiin, sai jokaisen ponin tukka kyytiä äitin hiuslakkojen ja kampojen avulla. :)

Mutta täytyy sanoa että rakastan myös räsypehmokissa Leeviä yli kaiken. Sillä on keltamustaraidat ja sammettinen nenukki. Alunperin Leevi oli isosiskoni, mutta sisko ei Leevistä paljon välittänyt vaan antoi sen olla. Löysin sen uudestaan joskus kahdeksan vuotisena ja siitä lähtien se on ollut erittäin rakas.

Eli Pikachu tai Leevi. Vaikea valinta, molemmat ovat yhtä rakastettuja ja hellittyjä. ^^