täämän ikäisenä(14) 2 vuotta olisi suurin ikäero minkä pystyn kuvittelemaan, mutta ei se vanhempana oikeen taida tuntua missään, vaikka olisikin 5 vuotta :p kunhan on samalla aaltopituudella veljeni on 21 ja on seurustellut jo ainakin 2 vuotta 17 vuotiaan kanssa, ja hyvin niillä on melkein koko ajan mennyt (: ehkä se ikäero sitten vanhempana tuntuu iha samalta, mutta nyt en edes ihastu kuin korkeintaan vuoden itseäni vanhempiin ^^
Olen kuullut väittämän, että nuoret miehet pitäisivät enemmän vanhemmista naisista, koska näillä on jo elämänkokemusta ja *kröhm* muutakin kokemusta enemmän kuin nuorilla naisilla - tosin en nyt muista minkä ikäistä tällä "nuorella miehellä" tarkoitettiin, mutta kuiteskin, mahtaisikohan pitää oikeasti paikkansa? o__O
Ja miksi pitäisi olla nimenomaan niin päin, että mies on vanhempi? Toisen väittämän mukaan (joo, tämä on tätä olen-lukenut-jostain, sori) nainen alkaa päästä vasta vauhtiin tossa viiskymppisenä, kun taas miehen meno(halut) alkavat olla pikemminkin hiipumaan päin... ;D
Mutta kaiken kaikkiaan, ei kai sillä ikäerolla pahemmin merkitystä ole jos kemiat synkkaa ja saa sovitettua ystäväpiirin/harrastukset ja muut juoksut molempia tyydyttävällä tavalla.
Henk.koht. ottaisin kyllä mieluummin nuoremman kuin vanhemman miehen, jotenkin ei vain tunnu kovin houkuttelevalta ajatus että olisi itse vaikka 55 ja mies 65-70.
Kts Nixuboylle "lainasta" | Y.S.A.K - jep... ^^;
~Paha saa aina - parhaat päältä... ~
Minulle tuo 15 vuotta on yläraja, kunhan 16 pääsen täyttämään. xD Alaraja kulkee varmaan 3 vuoden paikkeilla. En hirveästi tykkää nuoremmista.
Tosin jos jostain onnistuisin 15 vuotta vanhemman iskemään, vanhempani ottaisi "Sehän vois olla sun isäs!"-linjan. Olen myös mennyt vannomaan, etten suomalaista jätkää käsiini hommaa, että vanhempani tuntien, sen hyväksyminen tulee olemaan vaikeaa. ><' Mutta ei helvata ole väliä.
On nyt tässä sattuneesta syystä tullut taas mietiskeltyä jonkun verran. ^^ Tuolla jossain vaahtosin, että joku 15 vuottakin vielä menisi suht helposti. En edelleenkään pyörrä sanojani, tietenkään, mutta kuten sanoin niin mielessä pyörinyt vähän tarkemminkin asioita.
Sellaista, että onkohan siinä vaarana "menettää nuoruutensa" tai jotain, jos on useampi vuosi ikäeroa (sillä nuoremmalla siis). Enkä nyt todellakaan tarkoittanut asiaa noin vahvasti kuin miltä tuo kuulosti. xD Sitä vaan, että varmasti tietyt asiat, kuten avioliitto ja lapset sun muut tulevat aikaisemmin ajankohtaisiksi toisella ja siinä on taas vähän enemmän säätämistä sitten, että asiat menee molempia tyydyttävällä tavalla. En nyt itse näe tätä minään varsinaisena ongelmana (ainakaan omassa tilanteessa ^^ ), mutta pitäähän tuotakin ajatella ja jutella sun muuta.
Ikäerolla ei minun mielestäni ole väliä... siis siihen asti kunnes ollaan alaikäisiä ja toinen täysikäinen, koska... no eiköhän kaikki arvaa.
Tietysti myös semmoinen ikäero, että se, jonka kanssa seurustelee voisi yhtä hyvin olla oma äiti tai isä, on minusta jo aivan liian suuri. Sanoisin että 6-10 vuotta eroa olisi minun rajapyykkini viimeistään, siis joa kyseessä on täysi-ikäinen pari.
Alaikäisillä sanoisin 3 vuotta olevan okei, jopa siinä tapauksessa että toinen on täysi-ikäinen ja toinen ei. Tällöin maailmankatsomukset nimittäin eivät eroaisi toisistaan niin kovasti ja olisihan tuo ikäero melko pienikin, kun sitä rupeaa miettimään. Eli en haluaisi 13-vuotiaan deittaavan 18-vuotiasta, mutta 15-vuotias on jo melko sopiva... *mumisee epämääräisiä*
Ruotsinvihkonsa sottaamisesta vastaa Gomis. ~Y.S.A.K
Kymmenen vuoden ikäraja seurustelussa on aika paljon. Sisko seukkaa itteään 9v vanhemman miehen kanssa, hyvinhän niillä menee, mutta en välttämättä ite lähtis sellaseen suhteeseen näin yhtäkkiä ajatellen... Eli minä 17 ja mies 27, ei kiitos. Mieluummin samalta kymmeneltä ;P
Ja se on tosiaan aika yksilöllistä että millon on valmis seurustelemaan ja minkäikäisen kanssa. Joku 14v tyttö saattaa hyvinkin pärjätä 17v pojan kanssa jos on psyykkisesti tarpeeksi kypsä seurustelusuhteeseen. Silti numerona tuo ikäero tuntuu jotenkin kovin isolta... ja jos ajattelee että kasilla ja lukion tokalla...? Rightie :>
Pakko vetää vähän offina tähän loppuun MsUchihalle: 15-vuotias siskosi seurustelee 20-vuotiaan miehen kanssa...? Oh hoh. Ei 15-vuotiaan ja 20-vuotiaan deittailu ole sama asia kuin 16- ja 19-vuotiaan. Jotenkin tulee tuollaisista tarinoista mieleen nämä perusjutut amiksista ja niihin ah niin ihastuneista pikkupissiksistä. Tuttavapiirissäni 14-vuotias tyttö viritteli jotain parikymppisen amiksen kanssa, ei tytön äiti tykänny yhtään eikä poliiseillekaan soitto ollut kovin kaukana, kuulemma...
Pointtina, jonka kadotin aika kätevästi syntyjä syviä pohtiessani, oli että en ite kato yltiöpositiivisesti suhteita, joissa osapuolet ovat 1x- ja 2x-vuotiaita (Okei, ehkä 18-21 menee... just ja just :P). Kymmenen ikävuoden ero tässä vaiheessa on siis liikaa, viisikin vuotta on ihan tarpeeksi.
Ave-chan kirjoitti:Pointtina, jonka kadotin aika kätevästi syntyjä syviä pohtiessani, oli että en ite kato yltiöpositiivisesti suhteita, joissa osapuolet ovat 1x- ja 2x-vuotiaita
Ave-chan kirjoitti:Pointtina, jonka kadotin aika kätevästi syntyjä syviä pohtiessani, oli että en ite kato yltiöpositiivisesti suhteita, joissa osapuolet ovat 1x- ja 2x-vuotiaita
xD
...
Mä luotan siihen ettet sä ajattele tota miten mä pelkään sun ajattelevan xD
Ave-chan kirjoitti:Pointtina, jonka kadotin aika kätevästi syntyjä syviä pohtiessani, oli että en ite kato yltiöpositiivisesti suhteita, joissa osapuolet ovat 1x- ja 2x-vuotiaita
xD
...
Mä luotan siihen ettet sä ajattele tota miten mä pelkään sun ajattelevan xD
Täällä käydään jtn piilopeeloilua minorin ja avan välillä.. o___0" Pelottavaa.
Mutta asiasta kukkaruukkuun, minulle tuli loistava juttu mieleen. Jos ikäeroa on kymmenen vuotta, (tai seitsemänkin), niin se tyyppi on kerennyt mennä jo kouluun kunnes sen tuleva vaimo tai mies syntyy.. Eikö tuo ole pelottava ajatus?
Minusta jo kolme vuotta on paljon..
Ja nyt aloin miettimään että olenkohan sanonut tuon jo aikaisemmin (esimerkillisesti jätin aikaisemmat viestit lukematta.. ^^")
"Little "ai mitennii ihmiset luulee ettei mulla ole elämää" Samurai."~ Mirhan suusta kuultua
No, umm. Vanhemmillani on tasan 10 vuoden ikäero. Ikä on vaan numeroita. ^^ (Tai onhan se muutakin, mutta ehkä ymmärsitte pointtini. P: )
En minä ainakaan pistäis pahakseni vaikka oma poikaystävä oli 2 tai 3 vuotta vanhempi. Tai no, äh.
Kyllä tuo aikas paljon on!! Kieltämättä, mutta äidilläni ja isälläni on 20 v. ikäeroo ja äidilläni ja sen nykyisellä miesystävällä niin niilläkin on 20 v. ikäeroo... Että kyllähän tuo on jo aikas HUIMASTI!!!, eikös?
Kiinnostaako lähestulkoon sanavapaa foorumi, jossa voit keskustella kaikesta mahdollisesta taivaan ja maan välillä, ja jopa niiden takaa ? Kahvitahra
Moira kirjoitti:Mun veli esimerkiksi käyttäytyi aika paljon naiivimmin kun hänen tyttöystävänsä.
Jooh, ja pojilla laahaa kehitys vähän jäljessä vielä tuossa iässä ja siksi ikäero saattaa tuntua vielä suuremmalta. Toisinpäin, että tyttö on se nuorempi onnistuu yleensä paremmin, mutta tietty se tosiaan riippuu ihmisistä. ^^ Ja sitten helpottaa, kun molemmat alkaa olla yli 18, kun alkaa väkisinkin olla vähän järkeä päässä.
veljeni on 21 ja on seurustellut jo ainakin 2 vuotta 17 vuotiaan kanssa, ja hyvin niillä on melkein koko ajan mennyt (: ehkä se ikäero sitten vanhempana tuntuu iha samalta, mutta nyt en edes ihastu kuin korkeintaan vuoden itseäni vanhempiin ^^
