Maro-chan kirjoitti:Kyllä, on ihmisiä jotka pilkkovat ja pistävät pinoon muita ihmisiä tuntematta mitään omantunnontuskia mutta nykyisten tutkimusten mukaan tällaisilla ihmisillä on poikkeavuutta aivoissa. He ovat täysin kykenemättömiä empatiaan, piirteeseen mikä ihmisiltä aina jollain tasolla löytyy. Se seikka tekeekin näistä murhaajista poikkeuksia ihmisten parissa, aivan samalla lailla kuin uskon että eläin on poikkeuksellinen tehdessään jotain noista mistä yllä kirjoitit. Eläimiä seuraamalla on kirjattu näitä tapahtumia, esim. niiden hoivatessa aivan toisen lajin pienokaista mutta ne ovat äärimmäisen harvinaisia tapahtumia. Jos olisi yleisempää että eläimet auttaisivat toinen toistaan eikä vain itseään, olisi sinulla jutussasi pointtiakin.
Kyllä, on ihmisiä jotka ovat yhdynnässä samaa sukupuolta edustavien ihmisten kanssa tuntematta inhoa mutta nykyisten tutkimusten mukaan tällaisilla ihmisillä on poikkeavuutta aivoissa ja geeneissä. "--" Se seikka tekeekin näistä ihmisistä poikkeuksia ihmisten parissa "--" Eläimiä seuraamalla on kirjattu samankaltaista, esim. kun laumaeläimet yrittävät lievittää stressiään näennäisesti yhtymällä samaa sukupuolta olevan kanssa mutta ne ovat äärimmäisen harvinaisia tapahtumia. Jos olisi yleisempää että eläimet olisivat yhdynnässä samaa sukupuolta olevien kanssa, olisi sinulla jutussasi pointtiakin.
Jep, yksilöllinen poikkeavuus riittänee erottamaan jonkun täysin eri asiaksi kuin "normaali" valtaväestö vain siksi että ko. poikkeavuus on epämiellyttävä.
Maro-chan kirjoitti:Mutta mitä eläin sitten ajattelee tai tuntee nähdessään orvon eläinlapsen...? Tällainen tapaus tuli esimerkiksi yleisön tietoisuuteen kun leijona adoptoi antiloopinpoikasen, normaalisti leijonan ruokavalioon kuuluvan kasvinsyöjän. Mitä siis leijona ajatteli nähdessään orvon antiloopin? Luultavasti sen äidinvaistot iskivät peliin, se oli saattanut esimerkiksi juuri menettää oman pentunsa. En usko että mitään rationaalista ajattelua tapahtui sen aivoissa. Mihinkä eläimet sitten ovat kykeneväisiä ja mihin eivät, sitä ei tarkkaan tiedetä.
Se että ihmisillä on tarjota moniin tekemiinsä ratkaisuihin pitempi, yksityiskohtaisempi ja "järkevämpi" selitys kuin "minun teki mieli" ei tarkoita ettemmekö me tekisi useita (jopa useimpia) päätöksiä muuten kuin tietoisen analysoinnin perusteella, eli ns. tunneperäisesti. Täten järkeilyyn ja analysointiin perustuva ongelmanratkaisu on askel kehittyneemmäksi, toisin sanoen monimutkaisemmaksi. Mutta riittääkö se tosiaan erottamaan meidät täysin eläimistä että me
kykenemme analysoimaan monimutkaisempia asioita? Suurin osa päätöksistämme yhä tehdään muuten kuin täysin tietoisesti -- keksi esim. täysin järkevältä ja loppuun analysoidulta tuntuva syy pitää talossaan lemmikkiä. Siitä huolimatta että järkevästi ajateltuna lemmikin pidosta koituu paljon ongelmia ja kustannuksia, ihmiset pitävät niitä koska heistä vain todella, TODELLA tuntuu siltä että he haluavat pitää sellaista. Toki järki sanoo ettei ehkä kannattaisi pitää, mutta harva lemmikkiä pitävä ihminen on valmis sivuuttamaan tuntemustaan vain siksi että se pahimmassa tapauksessa estää eläintä olemasta itsensä.
Samaan syssyyn voisit analysoida itsesi loppuun ja keksi järkevä syy siihen että joku sattuu inhoamaan hernekeittoa. Tai punaista väriä. Tai kouluun menoa. Tai homoja. Käskepä jotain inhoavaa ihmistä sivuuttamaan inhonsa jos he eivät näe siihen mitään erityistä syytä. Empty sellaisen syyn taitaa nähdä, mutta silloinkaan se ei liene kovin helppoa. Minäkin inhoan pieniä hämähäkkejä ja tiedän ettei sille ole mitään äärimmäisen hyvin perusteltavaa syytä, mutta en vain voi asialle mitään enkä ole valmis sivuuttamaan inhoa vain siksi että pari mokomaa säilyisi elossa eikä joudu sisälmystahraksi seinälle.
Maro-chan kirjoitti:Ei olisi sopivaa että sanot lapselle suoraan että vihaat heitä. Tai aikuiselle jonka ympärillä juuri kaksi mukulaa pyörii, sitä ei vain pidetä sopivana. Ja minkälaisia tarkoitusperiä se edes ajaisi, että koet välttämättömäksi loukata ihmisiä? Vai onko sinusta oikeus aukoa päätään ihan vain huvikseen tai yleiseen sananvapauteen vedoten?
Ahaa, ja se että jotain ei pidetä sopivana tarkoittaa sitä että siinä on oikeasti jotain "vikaa" ja että en saisi sanoa niin? Edelleen, se että jokin mielipide on yleinen, ei tarkoita että se olisi yleismaailmallinen totuus koska sekin on henkilökohtainen mielipide. Ja sananvapaus ON hyvin herkästi sen käyttäjää satuttava piirre, mutta eikö se ole sen vapauden varjopuoli siinä missä uskonnonvapauden varjopuoli on se, että kaikki eivät sitten enää olekaan samassa uskonnossa vaan päätyvät jopa taistelemaan toisiaan vastaan?
Ja kyllä, ihmisillä on oikeus aukoa päätään ihan vain huvikseen. Kai meistäkin suurin osa on sattunut kiroamaan esim. pahanmakuista kouluruokaa? Toki, voisihan tuonkin kieltää koska sehän saattaa vaikka loukata koulun keittäjää, mutta se tekisi sananvapaudesta vain näennäistä. Ei se mitään sananvapautta ole että on oikeus olla mielipide mutta sitä ei saa sanoa ääneen. Toisen loukkaaminen on riski joka on joskus vain pakko ottaa jos haluaa sanoa yhtään mitään ääneen niin että joku muu kuin itse kuulee.
Ja jos sanon jonkun äidin paikallaollessa että inhoan lapsia, se useimmiten ajaa tarkoitusperiäni varsin sopivasti -- vaikka äiti ja lapset saattavat loukkaantua niin ainakin äiti hyvin todennäköisesti pitää lapsen kaukana minusta. Jos en sanoisi, vaikka sitten mahdollisimman kohteliaasti ja kaunistellusti, että inhoan lapsia, kuinka äiti esim. tietäisi etten välttämättä tahdo lasta syliini? Tai jos naapuri soittaa musiikkia kamalan kovalla, miten muuten saisin tämän hiljentämään ellen kertomalla että kovalla oleva musiikki häiritsee, silläkin uhalla että naapuri saattaisi loukkaantua?
Maro-chan kirjoitti:
Siinä olen kanssasi samaa mieltä että näemme ihmisestä vain osan asioista. Hän ei ehkä halua kertoa tai osoittaa itsestään kaikkea joten teemme pitkälti johtopäätöksemme siitä mitä tämä toinen ihminen meille syöttää. Mutta muuten olen tästä samasta asiasta puhunut jo aiemmissa posteissani. Ihminen saattaa tehdä toisesta ihmisestä päätelmiä etenkin tunnetasolla mutta saattaa tapella sitä asiaa vastaan järkitasolla. "Toi ihminen on todella mukana ihminen sisältä vaikka ulospäin hän olisikin 80% palovammojen peitossa." Tunteet sanovat että sinun tekee pahaa olla tämän ihmisen vierellä mutta järki taas sanoo että tämä ihminen on todella mukava ja älykäs, riippumatta siitä miltä hän näyttää, mikä hänen ihonvärinsä on jne. Kuten aiemmin sanoin, ihmisen osa on myös tapella itseään vastaan elämänsä aikana, eikä hyväksyä kaikkea mitä muut tai hän itse saatttaa ajatella tai tuntea.
Järkeily ei poista pahaa oloa noin vain, vai poistaako? Kehomme ja mielemme on omien ja muualta opittujen kokemusten johdosta oppinut välttelemään tiettyjä asioita siksi että miellämme ne haitallisiksi -- mielteet voi muuttaa, mutta vaikka muuttamiselle voi järjellä keksiä sen syyn jonka takia aloittaa, järkeily itse ei muuta mieltymyksiämme. Ihminen joka käy ensimmäistä kertaa maatilalla huomaa välittömästi lannan hajun ja pitää sitä etovana, mutta ihminen joka sitä lantaa luo navetassa ei sitä tunne koska lantaa ja sen hajua ei miellä enää niin negatiivisena. Se paha haju ei siitä järkeilystä ja analysoimisesta
häviä koska se paha haju itse ei johdu järkeilystä. Samalla tavalla epäilisin että vaikka syy homouden inhoamiseen on monien mielestä järjellä selitettävissä, sillä inhon ydin ei ole missään tietoisesti tehdyssä ratkaisussa, kuten monet ovat aikaisemmin sanoneet.
Maro-chan kirjoitti:Se että onko kukaan osapuolista onnistunut oppimaan jotain tai kokemaan muita ahaa-elämyksiä on toisarvoista.
Totta kai se on. En minä täällä foorumilla ainakaan pyöri siksi että täällä oppii juttuja, vaikka se mukava bonus onkin. Tosin nämä Dyston surullisenkuuluisat kohutopicit eivät ole opettaneet minulle juuri mitään, vain vahvistaneet omia ajatuksiani 8D