Huomio, tämä foorumi tullaan lopettamaan, henkinen jatkaja tälle foorumille löytyy osoitteesta http://animu.fi/forum/

Vakavat sairaudet

Yleinen keskustelu kaikenlaisista asioista.

ViestiKirjoittaja Chouko » To Huhti 26, 2007 17:37

Tänään tapahtui jotain hassua: Olin menossa kotiin ja rappuni ulko-oven edessä seisoi mummeli. Ajattelin hänen olevan jonkun naapurin vieras, joka oli unohtanut ovikoodin. Avasin oven hänelle ja lähdin nousemaan portaita ylös. Päästyäni toiseen kerrokseen tämä mummeli huudahtaa minua odottamaan. En tietenkään jäänyt, vaan jatkoin matkaani ylös asti neljänteen kerrokseen. Avasin oven ja tämä mummeli seuraa perässä ja sanoo tulevansa sisään. Katson ihmeissäni, kun tämä alkaa nostaa postia lattialta ja tervehtii koiraani. Kysyin häneltä, että luuleeko hän asuvansa täällä. Hän vastaa kyllä. Sanon hänelle, että tässä asunnossa asuu minä, äitini ja koira ja lisäsin, että hän ei asu täällä. Mummeli ei kuitenkaan näyttänyt ymmärtävän, vaan lähti kiertämään asuntoa posti kädessään. Huomautin hänelle, että olen asunut tässä asunnossa äitini kanssa neljä vuotta. Hän vastasi asuneensa tässä asunnossa kymmenen vuotta. Vihdoin hän kuitenkin luovutti, kun toistin hänelle, että hän ei asunut tässä asunnossa. Hän ojensi postin minulle ja tokaisi poistuvansa, kun ei kerran asunut täällä.

Äidin mukaan tuo ihminen on se sama, joka on jo useaan kertaan käynyt renkkaamassa avaintaan ovemme lukkoon. Taitaa mummelilla viirata pahasti päässä...
~Stupid is as stupid does~
||Animewatcher||
Avatar
Chouko
Oinin
Oinin
 
Viestit: 921
Liittynyt: To Loka 20, 2005 16:21
Paikkakunta: Helsinki

ViestiKirjoittaja Drago^ » To Huhti 26, 2007 18:01

Chouko: Minua alkaisi pikkuhiljaan pelottamaan tuollaiset vanhukset, ties mitä sarjamurhaajan sydän sykkii senkin rinnassa, tietenkin tahdistimen avustamana.
"Mikään ei ole este, se on mahdollisuus".

Ia! Ia! Cthulhu Fthagn! Ph'nglui mglw'nfah Cthulhu R'lyeh wgah'nagl fhtagn!
Avatar
Drago^
Cthulhu
Cthulhu
 
Viestit: 1483
Liittynyt: Ke Huhti 21, 2004 20:01
Paikkakunta: R'hyel

ViestiKirjoittaja LoneWolf » To Huhti 26, 2007 19:59

No olipa melko uskomaton tuo Choukon tarina! 0__0
Niinkuin Drago^ sanoi, varmasti viiraa melko pahasti mummelilla. Eipä minulle ole ikinä käynyt mitään tuonkaltaista, vaikkakin onhan meidänkin oven takana käynyt vaikka minkä näköistä hippejä ja satanisteja kolkuttelemassa.
Viimeksi muokannut LoneWolf päivämäärä To Huhti 26, 2007 22:12, muokattu yhteensä 1 kerran
Kuva
On pirun vaikea selvitä hengissä hautaan saakka. | Animewatcher | Last.fm | Metallimusiikki F.C. | "Sooner or Slayer"
Avatar
LoneWolf
S-Class Missing-nin
S-Class Missing-nin
 
Viestit: 2102
Liittynyt: Su Helmi 25, 2007 15:51
Paikkakunta: Kaaosmaa

ViestiKirjoittaja charmander » To Huhti 26, 2007 20:39

Chouko kirjoitti:Äidin mukaan tuo ihminen on se sama, joka on jo useaan kertaan käynyt renkkaamassa avaintaan ovemme lukkoon. Taitaa mummelilla viirata pahasti päässä...


Veikkaisin dementiaa taikka alzheimeriä - tai näiden yhdistelmää - itse, ja siihen liittyvää ajankulun ja ajantajun katoamista. Ehkäpä hän on asunut aikoinaan jossain lähistöllä samankaltaisessa ympäristössä ... jonka sitten ajattelee nykyhetkeksi. Tiedäpä sitä.

wikipedia kirjoitti:Alzheimerin tauti: Lievä vaihe

Alussa sairauden merkkejä on vaikea erottaa normaalista, jokaiselle sattuvasta asioiden unohtelusta. Henkilö, joka on sairastunut Alzheimerin tautiin alkaa kuitenkin unohdella asioitaan entistä useammin. Uusien asioiden oppiminen vaikeutuu, ja potilas saattaa helposti eksyä uudessa ympäristössä, esimerkiksi lomamatkoilla. Hänen voi olla vaikea löytää sanoja kuvaillakseen jotain. Työelämässä toimiminen vaikeutuu. Uudet ihmiset ja tilanteet kuormittavat sairastunutta tavanomaista enemmän. Henkilö voi olla masentunut ja vetäytyvä. Hän saattaa itse huomata, että jotain on vialla. Sitä hän yrittää peittää muun muassa tarkkailemalla keskustelukumppaneitaan varmistaakseen, että puhuu samasta asiasta. Uusista asioista puhuttaessa hän saattaa kommentoida keskustelua sanomalla: "Noin minäkin olen lukenut/ kuullut." Tavaroiden hukkaaminen saattaa aiheuttaa vainoharhaisuutta tai aggressiivisuutta. Potilas selviytyy vielä kotona, jos saa monimutkaisempiin kotitöihin apua.

Alzheimerin tauti: Keskivaikea vaihe

Keskivaikean Alzheimerin vaiheen aikana tapahtuu monia muutoksia, jotka heikentävät itsenäistä selviytymistä. Tässä vaiheessa monet muuttavat hoitokotiin. Potilaan paikantaju häviää, ja hän eksyy myös tutussa ympäristössä. Apua tarvitaan pukeutumisessa, ja aamulla saattaa vaatteiden löytäminen olla vaikeaa. Potilas oireilee laihtumalla, vaikka söisikin hyvin. Lisäksi hänellä on erilaisia harhaluuloja, ja vuorokausirytmi alkaa järkkyä. Jos muita sairauksia ei ole, ovat potilaan ruumiillinen kunto ja liikuntakyky hyvät. Potilas ei enää tunne olevansa sairas. Usein hän elää onnellisena omassa maailmassaan, ja on julmaa yrittää siirtää häntä "todelliseen" maailmaan. Tässä vaiheessa on syytä tehdä edunvalvontajärjestelyitä, sillä potilas ei ole enää oikeustoimikelpoinen. Kotona asuminen on mahdollista ainoastaan jatkuvan silmälläpidon alaisena. Vaihe kestää yleensä noin 2-4 vuotta, joskin yksilölliset poikkeamat ovat mahdollisia.
Viimeksi muokannut charmander päivämäärä Pe Huhti 27, 2007 16:03, muokattu yhteensä 1 kerran
Avatar
charmander
electric sushi
electric sushi
 
Viestit: 1938
Liittynyt: Ti Helmi 01, 2005 18:44
Paikkakunta: Oulu

ViestiKirjoittaja Chouko » To Huhti 26, 2007 21:12

~chauron kirjoitti:
Chouko kirjoitti:Äidin mukaan tuo ihminen on se sama, joka on jo useaan kertaan käynyt renkkaamassa avaintaan ovemme lukkoon. Taitaa mummelilla viirata pahasti päässä...


Veikkaisin dementiaa taikka alzheimeriä - tai näiden yhdistelmää - itse, ja siihen liittyvää ajankulun ja ajantajun katoamista. Ehkäpä hän on asunut aikoinaan jossain lähistöllä samankaltaisessa ympäristössä ... jonka sitten ajattelee nykyhetkeksi. Tiedäpä sitä.

Itsekin olen tullut tuohon tulokseen, että joko dementiaa tai alzheimeriä mummeli sairasti. Ihmettelen vain, mistä päin hän oli tulossa ja menikö hän sinne sen jälkeen kun hääsin hän pois. Hänellä oli myös avain kaulassaan, jota hän ilmeisesti on aina kokeillut oveemme.
~Stupid is as stupid does~
||Animewatcher||
Avatar
Chouko
Oinin
Oinin
 
Viestit: 921
Liittynyt: To Loka 20, 2005 16:21
Paikkakunta: Helsinki

ViestiKirjoittaja LoneWolf » To Huhti 26, 2007 21:17

^Meidän sedällä on juuri tuo Alzheimerin tauti. Kuulostaa melko pahalta tuon wikipedian tiedon mukaan.. Tauti on jo ilmennyt sillä muistinmenetyksinä ja agressiivisena käytöksenä. Se alkaa joskus kuulemma keskellä yötä huutamaan vaimollensa (kummitätini) että "Saat%¤an h¤ro ämmä, painu vi&%¤n siitä!!" Täti saa sen rauhottumaan kahdella tavalla; uhkaa soittaa ambulanssin, tai pistää soimaan joitain oikein rauhallisia virsiä radiosta. Työkyvyttömäksi se on jo todettu. Onneksi tauti ei ole ihan vielä edennyt tuohon vakavampaan vaiheeseen.

On kyllä todella harmi homma, käyn nimittäin setäni ja tätini luona melkein joka viikonloppu. Sedälleni on arvioitu elinajaksi 7-12 vuotta. Hänen isänsäkin kuoli samaan tautiin.
Kuva
On pirun vaikea selvitä hengissä hautaan saakka. | Animewatcher | Last.fm | Metallimusiikki F.C. | "Sooner or Slayer"
Avatar
LoneWolf
S-Class Missing-nin
S-Class Missing-nin
 
Viestit: 2102
Liittynyt: Su Helmi 25, 2007 15:51
Paikkakunta: Kaaosmaa

ViestiKirjoittaja LittleSamurai » Pe Huhti 27, 2007 08:26

Aya-san kirjoitti:
Alzhreimi on pelottava tauti, en halua sitä itselleni enkä kenellekään sukulaiselle =__= Pahinta on kun potilas itse on tietoinen mitä hänelle tapahtuu.



Niin. Meidän yksi erittäin läheinen sukulainen (mummo) on sairastunut Alzheimerin tautiin. Ekaksi sitä luultiin ihan vain dementiaksi, mutta sitten testit pari vuotta sitten osoittivatkin muuta. kyllähän me vähän ihmeteltiin, että mitäs tää nyt oikein on. Eniten oon säikähtänyt silloin, kun me mentiin viemään mummoa kauppaan, ja sitä ei näkynytkään missään. Pyöräpotkuri oli hävinnyt myös, ja mummoa näkynyt koko kylällä. Oli siinä sitten etsiminen, ja kiva lähteä töihin kun pelkäsi, että se on mulskahtanut jäiseen jokeen, joka on siinä talon vieressä. Kyllä se sitten löytyi, mutta omasta mielestään hän ei ollut käynyt missään vaan oli kotona tekemässä ruokaa. Ihminen, joka ei ollut tehnyt ruokaa kolmeen vuoteen..

Ja se on pelottavaa, että se näkee ihme hallusinaatioita. Lunta keskellä kesää, kuolleita ihmisiä istuu hänen seurassa ja mekin saatetaan olla ihan ihmeellisiä henkilöitä hänelle. Toi on todella rankkaa, jos se viisi minuuttia sitten on muistanut kuka olet, ja yhtäkkiä se käy teitittelemään ja kyselee kuka oikein olen. Kamalaa.. :/ Pelottavaa ajatella, että toi on periytyvää. Siksi varmaan syön ihan himopaljon currya ja kurkumaa, koska ne estää sellaisten Alzheimeria aiheuttavien paakkujen syntymistä aivoihin. Tosin Tiede-lehdessä oli justiinsa juttua, että niiden, joiden sukulaiset potee nyt Alzheimeria, ei tarvitse olla huolissaan. Siihen mennessä kun meillä on mahdollisuus sairastua siihen on kyllä keksitty lääkkeet. Mutta itse ainakin haluan pärjätä ilman lääkkeitä, siksi koko ajan harjoitan jos minkäkinlaista aivotoimintaa ja -jumppaa. Hyvää se vaan tekee.
Kuva Kuva
"Little "ai mitennii ihmiset luulee ettei mulla ole elämää" Samurai." ~ Mirhan suusta kuultua
Avatar
LittleSamurai
Vasto Lorde
Vasto Lorde
 
Viestit: 3463
Liittynyt: Ma Elo 09, 2004 12:51
Paikkakunta: Igaalinen Gakure no Sato

ViestiKirjoittaja Jokke-pappa » Pe Huhti 27, 2007 10:19

Minun edesmennyt mummoni sairasti dementiaa. Hänkin lähti kertaalleen keskellä talvea melkein puoliltaöin "käymään kaupassa", onneksi naapurinsa näki hänet hortoilemassa pihamaalla ennenkuin hän ehti pidemmälle. Tuon jälkeen sitten sen lyhyen ajan mitä hän kotonaan asui pidimme hänen oveaan takalukossa ettei tuollainen toistuisi.

LittleSamurai kirjoitti:Toi on todella rankkaa, jos se viisi minuuttia sitten on muistanut kuka olet, ja yhtäkkiä se käy teitittelemään ja kyselee kuka oikein olen.

Minulle kävi kerran tavallaan päinvastoin. En edes muistanut koska mummoni oli viimeksi kutsunut minua nimeltä, saati sitten muistanut ylipäänsä että olen hänen poikansa poika. Kuitenkin, ainakin muutama vuosi siitä oli. Mummo soitti meidän kotipuhelimeen, pikkuveli vastasi ja mummo pyysi minua puhelimeen. Hän jutteli sillä kertaa vielä kohtuullisen järkeviä juttuja, kyseli miten koulussa menee ja sen sellaista. Se lämmitti mieltä melkoisesti kun hänelle sattui sellainen valoisampi hetki.
Kuva
tänks chauron
~Life is a Bleach and then you Dye~ (c)Ave
Lucy kirjoitti:Muuton takia alkoi kolmen kuukauden Xbox-vieroitus :'C
Avatar
Jokke-pappa
Lion Heart
Lion Heart
 
Viestit: 2206
Liittynyt: Su Marras 07, 2004 21:42
Paikkakunta: Nokia

ViestiKirjoittaja LittleSamurai » Pe Huhti 27, 2007 12:02

gebric kirjoitti:Minulle kävi kerran tavallaan päinvastoin. En edes muistanut koska mummoni oli viimeksi kutsunut minua nimeltä, saati sitten muistanut ylipäänsä että olen hänen poikansa poika. Kuitenkin, ainakin muutama vuosi siitä oli. Mummo soitti meidän kotipuhelimeen, pikkuveli vastasi ja mummo pyysi minua puhelimeen. Hän jutteli sillä kertaa vielä kohtuullisen järkeviä juttuja, kyseli miten koulussa menee ja sen sellaista. Se lämmitti mieltä melkoisesti kun hänelle sattui sellainen valoisampi hetki.



Mua pelottaa milloinka toi vaihe tulee, mutta sitä on povattu, ettei meidän mummo luultavasti poistu vanhainkodista ollenkaan enää kesän jälkeen, koska se menee koko ajan huonompaan suuntaan huimaa vauhtia. Nytkin, jos se tulee meille pariksikin tunniksi, se menee ihan sekaisin ja ei tiedä missä on ja valvoo kaikki yöt ja syyttää hoitajia näpistelystä ja kaikkea ikävää.. :/ Saas nähdä miten se sitten mun hassuhattujuhlissa (lakkiaisissa) pärjää. Varmaan joudutaan viemään takaisin kesken päivän.
Eniten rasittaa se, että jos mummo sattuu jotakin laittamaan paikkaan, jota ei muista, se ollaan aina mä ja Fransu joka on ryöstänyt tai piilottanut sen. Kerrankin kaikki mummon veitset oli jääkaapissa, ja se sanoi, että me oltiin ne sinne laitettu ja oli todella äkäinen. Ei oo kivaa olla ihmisen muistissa 5-vuotias. Tavallaan se on myös hirveän surullista, koska tällä hetkellä mummo elää sitä ns. herkkyyskautta, eli se saattaa pienistäkin asioista herkistyä kyyneliin asti, esim. ihan vain sellaisestakin, kun me mennään sitä katsomaan ja joudutaan lähtemään pois, ihan kuin muutettaisiin toiselle puolelle maapalloa. Se on kamalaa ja siitä tulee syyllinen olo, vaikka ei pitäisi.
Viimeksi muokannut LittleSamurai päivämäärä Pe Huhti 27, 2007 17:09, muokattu yhteensä 1 kerran
Kuva Kuva
"Little "ai mitennii ihmiset luulee ettei mulla ole elämää" Samurai." ~ Mirhan suusta kuultua
Avatar
LittleSamurai
Vasto Lorde
Vasto Lorde
 
Viestit: 3463
Liittynyt: Ma Elo 09, 2004 12:51
Paikkakunta: Igaalinen Gakure no Sato

ViestiKirjoittaja fLÄSh » Pe Huhti 27, 2007 16:51

Meillä päin teillä ajelee sellainen keski-ikäinen mies, joka ei muista minne ajaa autollaan, mistä on tullu, minne menossa, ei siis mitään. Eli suomeksi sanottuna hän seuraa vain muita autoja. Vaikka lähtisit metsätielle ajelemaan niin hän tulee perässä. Jokin sairaus hänelläkin on. Tosin taitaa nykysin olla menettäny ajolupansa. Tääki on aika pelottavaa..
Happy panda
Avatar
fLÄSh
Jounin
Jounin
 
Viestit: 1085
Liittynyt: Ti Helmi 06, 2007 13:31
Paikkakunta: Oma sänky

ViestiKirjoittaja Sham » Pe Huhti 27, 2007 19:21

Minä olen saanut sellaisen käsityksen, että dementia ei itsessään ole mikään sairaus, vaan esimerkiksi juuri tuon Alzheimerin taudin oire. Ihan vain välihuomautuksena. Saatan kyllä olla väärässäkin.

Mummollani todettiin Alzheimerin tauti syksyllä. Tauti osoittautuikin sitten myöhemmin Alzheimerin sijasta aivokasvaimeksi, ja pari kuukautta sitten mummo kuoli. En ehtinyt nähdä häntä kovin paljoa niinä huonoimpina aikoina, koska makasin silloin itsekin puolikuolleena sairaalassa, mutta hän kuulemma unohteli tuttuja ihmisiä ja asioita, sanoi aina nähneensä meidät telkkarissa, menetti ajantajun (saattoi soittaa äidille keskellä yötä) ja muuta vastaavaa.
Loppuvaiheessa lääkärit sanoivat, ettei hän enää tunnista meitä, mutta olen ihan varma että tunnisti kyllä, ainakin kyynelet nousivat silmiin kun näki jonkun meistä. Vaikka ei se varmaan ihan kunnolla osannut enää hahmottaa asioita, ihan viimeinen asia jonka se minulle sanoi oli "kaunis nukke". Se oli jotenkin ihan hirveän sydäntäsärkevää sillä hetkellä.
Mutta mieluummin ehkä tuollainen nopea ja suht kivuton kuolema kuin vaikka Alzheimer, joka tappaa hitaasti vähitellen.
Prove me that you're not a fool, walk across my swimming pool

Y.S.A.K - Akatsuki FC - Gaara FC - Neji FC - J-rock FC - Sasuke FC - Suigetsu FC - Deidara FC - FMA FC - Gray FC
Avatar
Sham
ANBU Squad Leader
ANBU Squad Leader
 
Viestit: 884
Liittynyt: Ti Syys 13, 2005 21:34

ViestiKirjoittaja charmander » Pe Huhti 27, 2007 19:47

Olet oikeassa, dementia ei ole varsinainen tauti vaan oireyhtymä, joka voi aiheutua useista eri tekijöistä. Lue suomeksi; - seuraus.

Wikipedian mukaan yleisesti käytetyn Amerikan psykiatriyhdistyksen määritelmän mukaan dementialla tarkoitetaan useiden älyllisten toimintojen heikentymistä aiemmasta tasosta.
Avatar
charmander
electric sushi
electric sushi
 
Viestit: 1938
Liittynyt: Ti Helmi 01, 2005 18:44
Paikkakunta: Oulu

ViestiKirjoittaja Jokke-pappa » Ma Huhti 30, 2007 11:51

Tuokin on outo juttu että miten nopeasti laitokseen joutuminen muuttaa ihmistä. Ukkini on ollut kohta vuoden sairaalahoidossa ja päässyt sieltä vain yhdeksi viikonlopuksi kotiin hirveän paperisodan jälkeen. Sairaalassa hänellä on useimmiten vahva lääkitys päälllä mikä tietty vaikuttaa paljon, mutta vaikka edellisistä lääkkeistä olisi pitempikin aika ei häntä tunnista samaksi ihmiseksi ollenkaan. Ja tämä alkoi melkein heti sairaalaan joutumisen jälkeen. Uskovainen mies joka ei tekisi normaalisti kärpäsellekkään pahaa muuttuu kiroilevaksi ja välillä melkein väkivaltaiseksi vastarannankiiskeksi. Silloin kun hän oli ollut viikonlopun kotona ja kävin häntä katsomassa hän oli melkein normaali, mitä nyt puhe sammalsi hieman. Sitten taas viikko sairaalassa ja kuulemma paluu arkeen koitti.
Kuva
tänks chauron
~Life is a Bleach and then you Dye~ (c)Ave
Lucy kirjoitti:Muuton takia alkoi kolmen kuukauden Xbox-vieroitus :'C
Avatar
Jokke-pappa
Lion Heart
Lion Heart
 
Viestit: 2206
Liittynyt: Su Marras 07, 2004 21:42
Paikkakunta: Nokia

ViestiKirjoittaja Aya-san » Ma Huhti 30, 2007 21:34

[quote=LittleSamurai]Ja se on pelottavaa, että se näkee ihme hallusinaatioita. Lunta keskellä kesää, kuolleita ihmisiä istuu hänen seurassa ja mekin saatetaan olla ihan ihmeellisiä henkilöitä hänelle.[/quote]
Kamalaa aatella edes tuollaista O_O Että näkee vielä kaiken päälle harhoja. Ihmismieli on pelottava paikka.



Pelottavaa ajatella, että toi on periytyvää. Siksi varmaan syön ihan himopaljon currya ja kurkumaa, koska ne estää sellaisten Alzheimeria aiheuttavien paakkujen syntymistä aivoihin. Tosin Tiede-lehdessä oli justiinsa juttua, että niiden, joiden sukulaiset potee nyt Alzheimeria, ei tarvitse olla huolissaan. Siihen mennessä kun meillä on mahdollisuus sairastua siihen on kyllä keksitty lääkkeet.


Tästä ajattelen hurmaavan pessimistisesti eli "niin, EHKÄ", minulla on dementian alku varmasti jo keski-iän paikkeilla, niin huono muisti minulla nyt on jo. Suvussamme ei kumpaakaan tautia kulje (tietääkseni) muttei siitä koskaan voi olla varma. Syöpiä on, joten niitä voi hyvinkin tulla.

(ja joo tiedän, meni quetaus päin....sanonko mitä, mä muistin sen vielä jonkin aikaa sitten, tulen korjaamaan sitten kun tiiän taas~)
Kuva
Avatar
Aya-san
Tokubetsu Jounin
Tokubetsu Jounin
 
Viestit: 558
Liittynyt: Pe Heinä 08, 2005 16:15
Paikkakunta: Oulu

Re: Vakavat sairaudet

ViestiKirjoittaja Uraha » Ti Touko 29, 2007 13:55

Voikos tuota Alzheimeriä ja dementiia itse saada ehkäistyä?
Meidän pappa kuoli tossa tammikuussa Alzheimeriin päivä sen jälkeen ku täytti 75-vuotta.
Avatar
Uraha
Genin
Genin
 
Viestit: 176
Liittynyt: La Helmi 24, 2007 23:31
Paikkakunta: Haukipudas

Seuraava

Paluu Yleinen

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron