Isät

Yleinen keskustelu kaikenlaisista asioista.
Avatar
Retsku-san
Chuunin
Chuunin
Viestit: 202
Liittynyt: Pe Marras 10, 2006 09:47
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Re: Isät

Viesti Kirjoittaja Retsku-san »

Minun isä on mukava. EIlen osti minulle kaksi kuukautta etuajassa olevan digikameran syntymäpäivälahjaksi( synttärini on 12.8 ) jotta saisin sillä conissa kuvia kun iskä ei anna ottaa sitä toista kameraa mukaan. Se oli mukavaa mutta iltaisin iskä ottaa joka päivä enemmän tai vähemmän. Ei se kyllä poltakkaan kun se on kotona töissä niin tietäisin jos se polttaa muuta se muuttuu aina ihan oudoksi kun se ottaa liikaa. Sen takia en halua keitään meille yöksi silloin kun ei pääse asuntovaunuun koska en kehtaa esitellä kavereille minkälainen isä on illalla. Varsinkaan viikonloppuisin.
Kuva
Kuva
Avatar
Metal
Academy Teacher
Academy Teacher
Viestit: 319
Liittynyt: Su Kesä 03, 2007 19:03
Paikkakunta: Helsinki

Re: Isät

Viesti Kirjoittaja Metal »

Isä-pappa polttaa ihan liikaa ja haisee suunnilleen aina tupakalta. Onneksi hän sentään polttaa ulkona, joten sisällä ei haise (eikä hän polta autossakaan, koska saan päänsärkyä voimakaista hajuista). Hän myös juo liikaa - tai no siis, välillä hänellä on kausia, jolloin hän juo paljon, välillä ei. Ei sillä, että hän olisi mitenkään kamala kännissä, yleensä hän nukkuu juotuaan tarpeeksi ja jos raivoaa, hän ei koskaan raivoa minulle, koska olen hänen rakas pikku päivänsäteensä... okei, kyllä hän ennen raivosi ja jätti kotiarestiin, jos sanoin hänelle vastaan (minkä hän oli jo unohtanut aamulla), muttei jostain syystä tee niin enää.

Mutta on isäni sinäänsä ihan kiva. Hän on läppä, kuten isät nyt yleensä tuntuvat olevan, rento jätkä. Olemme käyneet syvällisiä keskusteluja toisesta maailmansodasta suunnilleen siitä lähtien, kun olin 13.
Puhumme usein myös jalkapallosta, vaikken oikeasti aiheesta paljoa tiedäkään, nyökkäilen vain kiltisti mukana ja vastaan "mmm" sopivaan väliin.
Juuh, emme taida koskaan puhua mistään vakavammasta, äiti hoitaa sellaiset (kaikki raivoamista vaativat asiat).

Ja hän antaa aina rahaa pizzaan jos anelen (okei, jos hänellä sattuu olemaan käteistä), vaikka äiti selittäisin, että minun pitäisi maksaa pizzani itse.
Kuva
Avatar
Hi Enzeru
Chuunin
Chuunin
Viestit: 282
Liittynyt: Ti Kesä 27, 2006 18:47
Paikkakunta: Pori

Re: Isät

Viesti Kirjoittaja Hi Enzeru »

Isäni..? No voiko sanoa että maailman paras!? Antanut minulle vapaan mutta tiukan kasvatuksen, jos tajuatte mitä tarkoitan...? Olen hyvin tyytyväinen. En tiedä ymmärtääkö Anime/Manga harrastustani, mutta eipähän ainkaan valita^^

Niin ja sitten isäpuoleni... Nooooh... No, se... tota se teki mulle jotain, joten en enää saa käydä siellä... (Rakkaita pikku veljiäni ja äitiäni on kauhea ikävä, vaikka tosin heitä välillä kaupungilla tmv. näen^^')
Kiinnostaako lähestulkoon sanavapaa foorumi, jossa voit keskustella kaikesta mahdollisesta taivaan ja maan välillä, ja jopa niiden takaa ? Kahvitahra
Avatar
Verdana
ANBU
ANBU
Viestit: 423
Liittynyt: Su Touko 27, 2007 21:04
Viesti:

Re: Isät

Viesti Kirjoittaja Verdana »

Mun isä on ihan hyvä tyyppi, en vaihtais. (: Tukee kyllä jotenkuten tätä koiraharrastustani, mutta animea pitää lastenohjelmana. En kyllä hirveästi animea katso, Narutoa vain. Mutta kuiteskin. Ei kyllä rahallisesti animeharrastusta tukisi, ostaisi ehkä jonkun Naruto Ultimate Ninja-pelin, kun itsekin tykkää pleikkarilla pelata jne. Mutta olen saanut mielestäni tosi hyvän kasvatuksen, kiitos isille. (: (..ja äitille tietysti) Meillä isi on paljon huolehtivaisempi kuin äiti, laittaa yleensä ruoatkin jne. (on kyllä saanut kokin koulutuksen :''D)
Avatar
salakuljettaja
Rookie
Rookie
Viestit: 89
Liittynyt: Ma Huhti 23, 2007 19:01
Paikkakunta: Tampere

Re: Isät

Viesti Kirjoittaja salakuljettaja »

Hmmh, minun isäni.. Se on luonteeltaan ihan samanlainen kuin miekin eli siitä löytyy kaikki keräilijän ominaisuudet, tosi vahva temperamentti, se on kiinnostunut psykologiasta ja biologiasta, sama musiikkimaku, tapa jäädä koukkuun kaiken näköisiin asioihin (esim. viinaan ja tietokoneeseen), sama empaattisuus... Oikeastaan vois vaan sanoa meidän erot jotka on sukupuoli, se etten mä kunnioita ihmisiä yhtä vahvasti kuin se, mä oon homo, mä en ole rasisti ja mä oon saanu juuri sen ominaisuuden josta on koko ikänsä unelmoinu: mä oon lahjakas kuvataiteissa.

Mä en osaa erotella isää silleen mustavalkoisesti, että onko se hyvä vai paha isä. Kyllähän isässä on omat hyvät ominaisuutensa kuten se, että siltä ei tarvitse kauaa kinuta sitä mitä haluaa. Mutta joskus mä toivoisin, että se näyttäis välittävänsä meistä muullakin tavalla kuin teoilla. Kyllähän siitä näkee kuinka se uhraa itseään meidän perheen hyvinvoinnin takia, mutta siinäkin on taas nämä huonot puolensa. Isähän on kirjailija ja sai sitten päähänsä et jee, vedänpäs tässä testosteroneja, koska silloin musta tulee vihasempi ja mä saan paremman kirjan aikaseks. Se ei hirveesti auttanu meidän perheen oloja, koska se on muutenkin tosi kärttynen ja välillä väkivaltainen, että saa pelätä henkensäkin puolesta. Et silloin kun se sen päätti oli kyllä vähän paskat oltavat, vaikka se tarkotti omasta mielestään sillä vain hyvää.

Mä oon sille jossain määrin myös tosi katkera, koska mun pitää koko ajan olla varpaillani sen kanssa ja mun pitää hyväksyä kaikki sen teot ja se millanen se on ihmisenä. Sitten se itse ei kuitenkaan hyväksy mua sellasena kuin olen. Tai siis, se ei hyväksy mun homoutta. Kyllähän se tukee mua noissa kuvataide jutuissa jotka on mulle tosi tärkeitä, mutta oikeestaan se ei edes tajua olenko mä nyt tyttö vai poika. Se on koko elämänsä ajan kasvattanu musta vahingossa poikaa, mutta sitten se välillä vaatii multa jotain tyttömäisiä reaktioita ja asenteita. Sitten sen jälkeen se taas sanoo ettei tosimiehet käyttäydy noin O___O Kyllähän nyt jokaisen vahemman pitäisi se perus asia tajuta, että muksuille pitää näyttää selkeitä viestejä. Silti se rankasee mua siitä, jos se ite töpeksii ja antaa sekavan viestin ja mä käyttäydyn sit sen mukaisesti (eli sen mielestä tosi huonosti).
Isänä se on kieltämättä epäonnistunu aika monessa asiassa. Isän suurin moka taitaa kumminkin olla se ettei se oo kasvattanu musta sen lasta. Aina kun se on hyvällä tuulella niin me heitellään häröö läppää ja haukutaan yhdessä naapureita. Se tuntuu lähinnä siltä, että mä viettäisin aikaa mun kaverin kanssa kuin isän. Ja vaikka kaiken perusteella sillä pitäis olla tosi kova auktoriteetti muhun niin paskat, mä pistän aina vastaan. Musta on tullu hirvee kapinallinen ja sit sekin on kuulemma vaan ja ainoastaan mun vikani.
Musta on jopa ironista, että sitä kiinnostaa psykologia, koska se ei tän näytön perusteella oo käyttäny sitä miettiessään meidän perhettä. Tai sitä minkälaisia muksuja sen jaloissa pyörii. Kehtaa vielä tulla perään väittämään etten mä osaa psykologiaa tippaakaan >:U
Avatar
siddy
ANBU
ANBU
Viestit: 447
Liittynyt: Pe Heinä 08, 2005 16:00
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Re: Isät

Viesti Kirjoittaja siddy »

Mun isi oon maailman paras isi, vaikka ei olekkaan terve ihminen.
Hällä on joku yleistynyt dystonia tms., mutta oon vasta pari vuotta sitten tajunnu (tai no sisäistäny) sen että hän oikeesti sairas. Se on tosi hyvä että kiinnitän huomiota mitä ympärilläni tapahtuu... :'3

No juuh, isin juttuja on aina tosi kiva kuunnella. Hän kertoo paljon mitä yliluonnollisia juttuja hälle on tapahtunut yms. Yks hieno juttu iskässä on myös se, että vaikka hällä on ollu aika epämukava lapsuus (omat itse ansaitsemat kesätyörahat menny vanhemmillensa eikä ite saanu penniäkään, intissä olonsa aikana vanhempansa tyhjentäneet isäni huoneen ja heittäny kamppeet roskiin ja antaneet huoneen isän siskolle jne.) niin hän on meille omille lapsillensa aivan loistava isä. :)

Sillä on aivan loistava huumorintaju, ja olen saamarin ylpeä siitä että oon periny isäni huumorintajun. :D Sitten iskä on aivan loistava muuntelemaan ääntänsä ja pelleilemään.
Monesti iskän kanssa yhessä pelleillään ja lauotaan typeriä vitsejä ja äiti ja veljet pyörittelee silmiään vieressä :DD

Ja sen punaoranssit hiukset <3 Eihän ne enää sen väriset ole mutta nuorempana. ^^ Harmi etten ittelleni oo niitä periny kokonaan.

Tuo sairaus on tietenkin aiheuttanu sen ettei hän aina jaksa. Sillon kun hällä on joku paikka kipeä niin sen huomaa kyllä, ei saisi päästää pienintäkään ääntä.

Ja yks ärsyttävä piirre on selittää kaikkee kesken kaiken jos katotaan jotain ohjelmaa. Ja sit se hermostuu ku kukaan ei kuuntele. :D

Mutta kylläpä tuon kestää vaikka väkisin. :)
Don't hate us if we make you smile
Avatar
Dynamo
Genin
Genin
Viestit: 126
Liittynyt: Ma Kesä 04, 2007 12:13
Paikkakunta: Kouvola
Viesti:

Re: Isät

Viesti Kirjoittaja Dynamo »

Minä tulen kai aika hyvin toimeen isäni kanssa.. Sinäänsä jopa paremmin, kun äitini. Johtuu varmaan siitä, että vanhempani erosivat, kun olin 6-vuotias, ja olen asunut isäni luona siitä lähtien. X3 Okei, asuin kerran puoli vuotta äitini luona, mutta en kestänyt, ja muutin takaisin isäni luo, heheh.
Mutta siis.. jatketaas taas.
Isäni ei polta(se kyllä kuulemma poltti.. joskus, ainakin 20 vuotta sitten?), eikä juo alkoholia kovinkaan usein(paitsi joskus kerran kuussa ½ litran pullollisen olutta?). En ole koskaan nähnyt isääni kännissä.. X3 jees.
Ja isäni on hyvä tyyppi, koska hän ei ole homofobinen(aika useat sen ikäluokan ihmiset tuntuvat olevan). :D

Riitelen isäni kanssa suht usein.. okei, se on lähinnä sitä että minä riehun tosi turhista asioista ilman mitään erityistä syytä.
Mutta juuh, se ei elämääni pahemmin haittaa, koska olen itse se kamala riehuva osapuoli. X'D
Isäni tukee anime/manga/videopeliharrastustani, yeah. X3 Se aina kertoo, jos tv:stä tulee jotain animeen/mangaan liittyvää, tjsp. ^^ Ja suostuu ostamaan minulle mangaa, antaa minun tilailla oheistuotteita netistä, jne.
Isäni on myös perus.. suht läppä. Jos esim. katson jotain animea(tai muuta piirrettyä) alakerrassa, hän kommentoi tv:ssä tapahtuvia juttuja tosi läpästi. X3
Deidara FC //// Itachi FC // Akatsuki FC // Dosu, Zaku & Kin FC
Avatar
SuzyQ
Genin
Genin
Viestit: 148
Liittynyt: Pe Marras 24, 2006 23:07
Paikkakunta: Forssa

Re: Isät

Viesti Kirjoittaja SuzyQ »

salakuljettaja kirjoitti:Mä en osaa erotella isää silleen mustavalkoisesti, että onko se hyvä vai paha isä.
Sama. Isässäni on niin hyviä kuin huonojakin puolia samanvertaisesti. Joinakin päivinä se on maailman paras isä ja joinakin toisina päivinä se tekis mieli toivottaa hornan tuuttiin. Välillä otetaan aika pahastikin yhteen, mikä taas johtuu liian samanlaisista luonteista. Kun molemmilla on todella vaikea luonne ja ovat täysiä jääräpäitä, jotka eivät voi antaa millään periksi, ei siitä voi tulla kuin konfliktitilanteita. En oikein osaa sanoa kumman kanssa tulen paremmin toimeen äidin vai isän. Riippuu aika paljon tilanteesta ja mielialoista. Välillä toinen ymmärtää paremmin kuin toinen.

Isälläni on omanlaatuisensa huumorintaju, jonka olen onnekseni tai epäonnekseni perinyt. Hän on myös aika tiukka, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna se on ollut vain hyvä asia. Paitsi kun on kasvatettu koivuniemen herra menetelmällä se on aiheuttanut sen, että vielä yli 20-kymppisenäkin saatan säpsähtää jos isäni nostaa äkkinäisesti kätensä ilmaan tai lyö nyrkin pöytään.
Y.S.A.K. - Metallimusiikki F.C. - Hatake Kakashi F.C. - // J-Rock ~ FC//
Avatar
chiro
Student
Student
Viestit: 23
Liittynyt: To Helmi 15, 2007 14:33
Paikkakunta: ylivieska

Re: Isät

Viesti Kirjoittaja chiro »

mulla ja mun isällä ei ole koskaan ollut isä poika suhdetta ku se koko ajan puurtaa koneella veroja ,töitä yms.
eikä se myöskään ymmärrä mun anime/manga harrastusta sen mielestä ne on ihan turhia.
sen takia olen hyvin surullinen :( :cry:
kattokaa nortikkaa/narutoo
Avatar
Chi_Chan
Student
Student
Viestit: 9
Liittynyt: Ma Helmi 11, 2008 20:43

Re: Isät

Viesti Kirjoittaja Chi_Chan »

Mun isä kuoli vuonna 2001, ja jo sitä ennen vanhemmat oli eronneet. :´( En muista siitä oikein mitään, mutta sen tiedän että olen ihan sen näköinen ja että se oli ehdottomasti maailman paras tyyppi.
Älä unohda katsetta kaipaavaa
Äläkä sydäntä rakastavaa
Sillä myrskyävä merikin rauhan saa
Mutta särkynyt sydän ei milloinkaan
Avatar
GaaraFan
Genin
Genin
Viestit: 103
Liittynyt: La Tammi 12, 2008 22:03
Paikkakunta: Hyvinkää

Re: Isät

Viesti Kirjoittaja GaaraFan »

Oma isäni on ihan mukava. Se vaan välillä ärsyttää mua leikillään, esim. esittää tyhmää tai hokee jotain samaa lausetta niin kauan että mä ärähdän sille jotain. Ja jos mä katon Narutoo tai muuta Animee, nii se aina kommentoi:
"Jaahas taas sitä ollaan kattomassa anemiaa" (kyllä luit oikein, ei ole kirjoitusvirhe) Ja se sanoo mua ihme anemia-faniks =DD
Kyllä sillä huumorintajuakin riittää, et saadan äidin kaa välillä nauraa vatsamme ihan kipeiks.
Mut sillon kun riitelen oikeasti isän kanssa niin se ei ole sitten kivaa, koska sillon se v*ttuilee ihan kunnolla.
100%:sesti suklaa, Naruto ja Potter holisti.
Avatar
Karuoru
Genin
Genin
Viestit: 131
Liittynyt: Ti Tammi 08, 2008 02:23
Paikkakunta: Tornio
Viesti:

Re: Isät

Viesti Kirjoittaja Karuoru »

Mulla erosi vanhemmat kun olin yhdeksän: äiti viiletti sukkana suoraan maailmalle keskieurooppaan, ja katosi sinne (asui ainakin Saksassa ja Alankomaissa; nyt se on suvainnut pari vuotta takaperin muuttaa takaisin suomeen), minä ja kaksi pikkusiskoa jäätiin isin riesaksi. Näin nelisteen, ja viime kesästä lähtien viisisteen kun äitipuoli muutti meille, elo on ollut varsin leppoisaa ja harmonista.
Isi on vähän äkkipikainen, pikkutarkka ja jääräpäinen käytännön ihminen, ei mikään boheemi vanhemman perikuva (mikä äiti todellakin on), silti hän on kumminkin pirun fiksu tyyppi täynnäänsä ihan tyhmiä yllätyksiä; enkä todellakaan varmasti vielä vuosiin lakkaa tuhahtelemasta hänelle, että "hei, tosissaan nyt". Viimeksi isäntä julisti opettavansa minua ja pikkusiskojani kaatamaan puun ja käyttelemään moottorisahaa. Saa nähdä milloin tämäkin tapahtuu. Suuttuessaan herra on varsin pelottava tapaus, ja olin varsinkin nuorempana sen verran villi pentu etta sain sen takia usein selkääni, enkä nyt keksi ketään muuta ihmistä joka hiitaisi niin kovaa, kuin isi. Ei se kumminkaan ilman aihetta ärjy, ja perheemme perus status on pitkälti halimista ja hymyilemistä.
Anime ja manga harrastukseemme isi ei ole sen kummemmin perehtynyt, ja tuskin perehtyykään. Olisin meinaan varmaan enemmän järkyttynyt jos siltä yhtäkkiä alkaisi jotain avustusta herumaan. Ei niin, en minäkään isin harrastuksista liikaa perusta. Metsässä se tykkää kökkia, keitellä nokipannussa kahvia ja kalastaa. Isi on aika maanläheinen ja eläinrakas typpi, joten hänen ammattinsa maa ja metsätalous yrittäjän sopii kuin nyrkki silmään. Ainoat yhteiset harrastukset mitä meillä on, ovat varmaan Hectorin kuuntelu (oli varmaan pöljä näky tässä jokin aika sitten, kun sekä isä että tytär menivät pähkinöiksi marketin levyhyllyllä Hectoboxin takia ja kurvasivat parkkipaikalta Hannikaisen baaria huudattaen) ja saunominen (omissa kaveriporukoissamme tietenkin hupsut).
Sen jälkeen, kun muutin Tornioon opiskelemaan, on tämä isi tytär suhteemme saanut ihan hössön käänteen, kun isäntä on alkanut kohtelemaan vähän aikuisemmin ja puhumaan tylsistä ja pelottavista aikuisten asioista, ihan kuin minä yhdessä yössä olisin tästä paljon aikuisemmaksi tullut ='D No onhan se kiva kun luotetaan tuommoisia juttuja tunnolle, mutta kun rehellisesti en paljon välittäisikään tietää, koska minua inhottaa yleensäkin tuommoinen pienien maalaiskylien itseään kiertävä meininki, jossa juorut ja selan takan paskan puhuminen on jokuoletus, puhumattakaan siitä että koko pitäjän väki pitäisi 'tuntea'. Liekö syy äidiltä peritty hieman irrallinen ja nykyhetkessä kaikkein kiinteimmin elävä mieli.
Kuva
Avatar
OroLove
Rookie
Rookie
Viestit: 79
Liittynyt: Ma Heinä 10, 2006 20:59
Paikkakunta: Espoo

Re: Isät

Viesti Kirjoittaja OroLove »

Miu vanhemmat eros ku olin seittemän ja mä ja veljet jäätiin sit äidin niskoille. Ku noi eros nii mä en oikeestaan välittäny siitä et isä ei enää asuis mein kaa koska mä en oo ikin ollu nii läheinen mu vanhempien kaa et mä vaan itkin kovasti ku mun koira joutu muuttaa maalle ku me muutettiin kerrostaloon :/
Mein isä oli kuitenki aika mielipuoli henkilö ja se miks noi vanhemmat eros ni johtu siitä et faija väärinkäytti lääkkeitä ja se ain istu sekasena mein kuistil ku tulin koulust kotiin ja soitin sit ain musille et isi on outo :P Faija joutu hetkeks pöpilään pariini otteeseen ja sit noi tosiaan eros ja me muutettiin erilleen, eron jälkeen me nähtiin faijaa viel muutamaan kertaan mut sit se lopetti kokonaan yhteyden pidon.
Mää löysin kerran ku oltiin faijalla sen eron jälkeen niin sen hanskalokerosta käsiaseen ja myöhemmin mutsi kerto et soli kuulemman uhannu puhelimes tappaa meijät :D Et ihan mukavaa joo...
Mut jooh sit ei tosiaan pitkään aikaan kuulunu koko äijästä mitään mut joku muutama vuos taakseppäin se lähetti mulle sähköpostii ja silleen mut ei me sit ikinä tavattu ja nyt se kaiketi asuu jossain metikössä.
Mut joo empä mä sinänsä osaa siis sanoo isästäni mitään paitti et se on aika mones mieles vatunmoinen kusipää mut mä oon aikas samanlainen ku se et mä oon periny sit mielenterveydellisiä ongelmia ja kaikkee muuta mukavaa tuolt isän puoleltakin että muistitaudinkin luultaasti jossainvälissä saan :P
How well can you use your tonque? ;D
Avatar
Naiquster
Student
Student
Viestit: 24
Liittynyt: To Touko 01, 2008 13:32

Re: Isät

Viesti Kirjoittaja Naiquster »

Äiti isä ja muut perheestä sanoo animee armottomaks ninja äksöniks :lol: :lol: :lol: :lol:
Avatar
Hölmö
Genin
Genin
Viestit: 161
Liittynyt: La Kesä 16, 2007 23:56

Re: Isät

Viesti Kirjoittaja Hölmö »

Jotenkin kun tätä topickkia katsoo niin aika monella on vanhemmat eronneet itselläni ei ole mutta näköjään se piti ja pitää paikkansa että suomessa on tullut
Uusiperhe maa suurin osa perheistä on uusioperheitä
Kuva
Vastaa Viestiin