Oletteko suositelleet mangoja ei-mangafani-tutuillenne?

Yleinen mangakeskustelu
Vastaa Viestiin
Avatar
Nuti
Chuunin
Chuunin
Viestit: 206
Liittynyt: Ma Heinä 21, 2008 20:22
Viesti:

Oletteko suositelleet mangoja ei-mangafani-tutuillenne?

Viesti Kirjoittaja Nuti »

Jos tällainen topic on jo, ilmoitelkaa. En itse hakemalla löytänyt. Vastaavia kommentteja olisi kiva lukea.

Otsikko kertonee kaiken. Oletteko siis yrittäneet suositella/tuputtaa mangaan perehtymättömille tutuillenne mangaa? Millä menestyksellä? Mitä reaktioita "käännytystyönne" on tuottanut? Oletko saanut kenties mangafanien iloisen joukon kasvamaan, vai onko suosittusarjanne verisesti hylätty? Kommentteja, ihmiset, kommentteja!

Minä olen luetuttanut mangaa lähinnä isälläni ja pikkuveljelläni. Isoveljeni ja äitini olen jättänyt rauhaan, koska isoveljeni ei lue mielellään mitään ellei ole pakko ja äitini ei ole oikein innostunut "hörökorva-erikoisefekti-bling-bling"-tarinoista tai fantasiasta tai sarjakuvista ylipäätään. Käännytyksen tulokset ovat olleet seuraavat (luetutin suomennettuja sarjoja koehenkilöiden kielitaidon tason vuoksi):


Fullmetal Alchemist
Pikkuveli hurahti tähän ihan täysillä. Nyt minä ja veljeni luemme sarjaa samaan tahtiin aina kirjastosta lainaillen. Isovelikin kuulemma vilkaisi tätä ja tykkäsi vähän, mutta ei jatkanut edemmäs. Isälle en ole näyttänyt, mutta voisi sitäkin tehdä...

Death Note
Sekä isäni että pikkuveljeni lukevat tätä sarjaa kernaasti. Pikkuveli tosin valittelee, että sarjan loppupuoli menee vähän sekavaksi ja saman vanhan pureskeluksi. Molemmat antavat plussaa hienosta piirrosjäljestä ja kiintoisesta tarinan taustaideasta. Dekkarifani-isä piti, vaikka hän aluksi vieroksui kristillisten symbolien käyttöä ei-kristillisissä yhteyksissä. Selitin isälle (myönnettäköön, lähinnä mututuntuman perusteella) että japanilaiset liittävät yllättävän usein kristilliset symbolit goottityyliin eivätkä tavallisesti ajattele niiden symboliikkaa sen tarkemmin.

One Piece
Ei kolahtanut oikein kumpaankaan koekaniiniin. Isä ei pitänyt sarjan väkivaltaisuudesta, "vaikka väkivalta onkin siinä letkeää ja huumoripainotteista", koska isä inhoaa kaikenlaista turhaa väkivaltaa (sellaiseksi hänet on kasvatettu). Pikkuveljeä taas ärsytti useimpien hahmojen mä-puhetyyli, muuten taisi kyllä tykätä.

Oh! My Goddess
Näytin tätä isälle, koska isä harrastaa vanhoja autoja, ja muutamissa pokkareissa oli tarkkoja kuvauksia sarjan eri ajoneuvoista (jotka yleensä ovat tosielämän ajoneuvoja). Isä vilkuili vähän, tuumasi "Ihan hauska", muttei viitsinyt lueskella sitä enempää. Isä muuten luuli tätä tyttösarjaksi, koska sarjassa on monia naishahmoja! En viitsinyt huomauttaa, että seineniä eli 16+ (?) poikamangaa se on :'D

Dragon Ball, Sandland, Kajika
En ole varsinaisesti luetuttanut, mutta pikkuveli vilkuili ohimennen. Lukuinto jäi siihen, kun velipoika ei pitänyt piirrosjäljestä.


***


Ja olen miekin joutunut eräänlaisen manipulaation kohteeksi...


Naruto
Itse asiassa tässä kävi niin, että tutustuin Narutoon pikkuveljeni kautta. Velipoika katseli nimittäin animea, ja vilkuilin sitä sivusilmällä itsekin kunnes uteliaisuus voitti ja aloin katsoa animea itsekin. Siirryin myöhemmin mangaan. Hyödyllistä tämä mangan (ja animen) esittely :D Pikkuveljeni animeseuranta on tosin nyt jäänyt "Itachin paluuseen", eikä hän seuraa sarjaa paljoakaan.

Dragon Ball
Lueskelin tätä erään tuttuni luona muutama vuosi sitten (jossain Iso-Gokun ja Junnu-Piccolon ekan taistelun kohdalla), ja uteliaisuuteni heräsi. Muistaakseni taisi olla ensikosketukseni mangaan.

Inuyasha
Näin Inuyasha-pokkareita kummieni luona ja kuulin siitä sekä myönteisiä että kielteisiä kommentteja. Ja uteliaisuus heräsi jälleen. Luulin muuten aluksi Inuyashaa vanhaksi naiseksi enkä nuoreksi mieheksi! (Syyt: Punainen puku ja valkoiset hiukset.)

Näiden tapausten myötä aloin tutkia mangaa laajemmin.
"Life is so simple. I do some stuff. Most fails. Some works."
- Leonardo da Vinci
Vastaa Viestiin