Lempilelut
- _suski_
- Chuunin
- Viestit: 293
- Liittynyt: Pe Maalis 04, 2005 16:08
- Paikkakunta: siellä hirsitalossa
pikkupupu... :3 noh... 1-2 vuotiaana huomasin huoneen nurkassa olevan pienen vaaleanpunaisen pupulelun ja omin sen itelleni vaikka se oli isonveljeni xDD
leikin usein serkkuni kanssa ja hänen pauliinallaan että pikkupupu olisi ollut keiju ja pauliina merenneito... ^^ ja sit niitte sukuje välil oli vihaa et ne joutu olee eros toisissaa... mut sit ne jäi kii ku oli kavereit ja niitte kansat ystävysty... sattu olemaan et pauliinalla oli laura pausini äitinä ja sen nimi oli pauliina pausini ^^ pikku pupu oli kerran yhen kerhon johtaja (of coors!) jah... no kerron teille tyhmimmän jutun mikä me keksittii:
pauliina: *viittaa*
pikkupupu: no mitä pauliina?
pauliina: strategia!
pikkupupu: tiedätkö mikä se on...?
pauliina: en, se kuulosti vain niin kivalta xDD
pikkupupu: -.-
nykyään pikkupupu on kainalossani yöllä (ei saa nauraa ) ja sanon sille aina hyvät yöt ^^ rakastan sitä yhä kun vuodatin siihen pienenä niin paljon rakkautta ettei voi päästää irti
leikin usein serkkuni kanssa ja hänen pauliinallaan että pikkupupu olisi ollut keiju ja pauliina merenneito... ^^ ja sit niitte sukuje välil oli vihaa et ne joutu olee eros toisissaa... mut sit ne jäi kii ku oli kavereit ja niitte kansat ystävysty... sattu olemaan et pauliinalla oli laura pausini äitinä ja sen nimi oli pauliina pausini ^^ pikku pupu oli kerran yhen kerhon johtaja (of coors!) jah... no kerron teille tyhmimmän jutun mikä me keksittii:
pauliina: *viittaa*
pikkupupu: no mitä pauliina?
pauliina: strategia!
pikkupupu: tiedätkö mikä se on...?
pauliina: en, se kuulosti vain niin kivalta xDD
pikkupupu: -.-
nykyään pikkupupu on kainalossani yöllä (ei saa nauraa ) ja sanon sille aina hyvät yöt ^^ rakastan sitä yhä kun vuodatin siihen pienenä niin paljon rakkautta ettei voi päästää irti
- Lilie
- Academy Teacher
- Viestit: 383
- Liittynyt: Ti Tammi 18, 2005 18:23
- Paikkakunta: Lahti
Se varmaankin oli sellainen keltainen nalle, jolla on yöpaita ja sellainen tonttulakin tapainen hattu... Jossa on keltainen tupsu päässä.
Sain sen ristiäislahjaksi tädiltäni... Se taisi olla ehkä se rakkain, ehkä se on vieläkin..
Sen nimi on Vili. En tiedä miksi, mutta se on Vili. ^^'
Vili on vieläkin seuranani nukkuessani. Minulla oli pienempänä sänky täynnä pehmoleluja, osa oli sisarusteni vanhoja, suurin osa kuitenkin oli omia.. Nykyään se on kuitenkin vähentynyt....
Sain sen ristiäislahjaksi tädiltäni... Se taisi olla ehkä se rakkain, ehkä se on vieläkin..
Sen nimi on Vili. En tiedä miksi, mutta se on Vili. ^^'
Vili on vieläkin seuranani nukkuessani. Minulla oli pienempänä sänky täynnä pehmoleluja, osa oli sisarusteni vanhoja, suurin osa kuitenkin oli omia.. Nykyään se on kuitenkin vähentynyt....
Jos katsoo kattoa, mutta ei näe sitä, koska on liian pimeää, katsooko silloin kattoa?
-
- Genin
- Viestit: 142
- Liittynyt: Su Huhti 03, 2005 02:02
Noh... varsinaista lempilelua ei varmaan ollut, mutta kaikenlaisilla örkeillä tuli leikittyä... Ja niistä oli hyötyä nyt jälkeenkinpäin ^^
Harjoittelin nimittän kiväärillä 100 metriin ampumista ja arvatkaa kuinka vaikeaa on osua johonkin pieneen spiderman örkkiin :\
Harjoittelin nimittän kiväärillä 100 metriin ampumista ja arvatkaa kuinka vaikeaa on osua johonkin pieneen spiderman örkkiin :\
<img src='http://80.81.189.226/00/13/01/06/9903025.jpg' border='0' alt='user posted image' /><span style='color:red'><br>~~Ei Itachi oikeesti niin paha ole ^^~~</span>
-
- Jounin
- Viestit: 1016
- Liittynyt: Su Tammi 09, 2005 19:30
- Paikkakunta: Salo
Minulla on ollut pienestä pitäen yksi lelu ylitse muiden ja nyt sen tunne arvo on jo mittaamaton - rakas mansikka nalleni! Se on valkoinen nalle millä on mansikka vatsassa, se on jo kovi likainen ja muutenkin huonokuntoinen, onhan se ollut minulla jo 16 vuotta. Minulla on hyvät syyt miksi kyseinen lelu on minulle niin tärkeä, sain sen synnytyslaitoksessa äidiltäni kun synnyin. Se oli jo pienenä tärkeä ja ensimmäinen lelu mutta 8 ikävuodesta sen tärkeys vahvistui minulle. Äitini kuoli auto-onnettomuudessa kun olin 8 vuotias ja tuosta nallesta tuli minulle korvaamaton! Nytkin se on kunniapaikalla huoneessani, yksin istuu kirjahyllyn päällä ja vartioi alapuolella olevaa mangaa + muuta sellaista tavaraa sisältävää hyllyä.
Ja sitten muihin lempileluihin. Vaikka tyttö olenkin, ei minulla ole pienenä ollut yhtään nukkea, barbia tai mitään muutakaan tyttöjen juttua. Tämä varmaan johtuu siitä että minulla on rakas isoveli, jonka kanssa leikittiin pienenä aina turtleseillä, prätkähiirillä ja leegoista rakennettiin merirosvo linnoituksia Ja tetysti kaikki kivat leikit kotimetsissä... Tuota aikaa kaipaan, ei ollut mitään huolia <3
Ja sitten muihin lempileluihin. Vaikka tyttö olenkin, ei minulla ole pienenä ollut yhtään nukkea, barbia tai mitään muutakaan tyttöjen juttua. Tämä varmaan johtuu siitä että minulla on rakas isoveli, jonka kanssa leikittiin pienenä aina turtleseillä, prätkähiirillä ja leegoista rakennettiin merirosvo linnoituksia Ja tetysti kaikki kivat leikit kotimetsissä... Tuota aikaa kaipaan, ei ollut mitään huolia <3
(Kiddo) ty Nixu!
-
- Genin
- Viestit: 106
- Liittynyt: Ke Huhti 13, 2005 14:46
- Paikkakunta: Finland
oliha miulla se miun oma nalle :wub:
sain sen vanhemmilta joskus ku ne kävi unkarissa
se on sellanen ihan lötkö ^^ sit sen nimeks tuli Lörppi xD
sain sen vanhemmilta joskus ku ne kävi unkarissa
se on sellanen ihan lötkö ^^ sit sen nimeks tuli Lörppi xD
<img src='http://img29.photobucket.com/albums/v88 ... lorbar.jpg' border='0' alt='user posted image' />
- Rianka
- Chuunin
- Viestit: 231
- Liittynyt: Ti Maalis 15, 2005 10:16
- Paikkakunta: Joensuu
- Viesti:
- sri
- Chuunin
- Viestit: 210
- Liittynyt: To Maalis 31, 2005 14:54
Lapsena ei oikein ollut mitään semmosia. Ehkäpä oikean vauvan näköinen nukke Sanna, jonka sain 6-vuotiaana. Se on vieläkin varastossa tallessa. Ja sitten on sininen koira ja vihreä ankka, jotka sain veljeltäni joskus 12-vuotiaana (hei haloo, kuka ostaa 12-vuotiaalle pehmoleluja synttäri- ja joululahjoiksi. Ne on luonnollisesti vieläkin tallessa. Joskus myöhemmin sain semmosen vinkusammakon (pehmeän), sen nimi on Jansmakko. Se on hyllyn päällä turvassa, kun koira haluaisi aina syödä sen.
-
- Oinin
- Viestit: 915
- Liittynyt: Ma Tammi 03, 2005 15:23
- Paikkakunta: OKU
- Viesti:
- Nezumi
- Academy Teacher
- Viestit: 355
- Liittynyt: To Syys 09, 2004 23:48
- Paikkakunta: Lahdeksi kai tätä kutsutaan.
- höpspöps
- Chuunin Exam Supervisor
- Viestit: 614
- Liittynyt: La Helmi 19, 2005 23:01
- Paikkakunta: Rovaniemi
ne vanhat kunnon pullukat pikku ponyt oli parhaita <3<3 mun lemppari oli sellanen tumman violetti poni, jolla oli piparien kuvia kyljessä ja se haisi oudolle. se oli aina meän leikeissä pahis, ja mie halusin aina leikkiä sillä. sen nimi oli Suppuran Tuppura. <------hahahahahahaha.
-My beloved, prepare to die-
Y.S.A.K.
Y.S.A.K.
- minori
- Legendary Sannin
- Viestit: 3015
- Liittynyt: La Kesä 11, 2005 13:44
- Paikkakunta: Oulu
- Viesti:
Tullut noilla vähän enemmän ehkä poikien leluiksi leimatuilla leikittyä. ^^ Hauskimmat olivat varmaan legot, Brion koottava puujunarata ja sitten työkalupakki (joo, ihan oikea. Väsäsin aina iskän työpaikalla ties mitä ^^ ).
Rakkain pehmolelu taas on Osku. ^^ Sellainen valkoinen nalle, jonka kyaaa~~ olen nähtävästi potkinut yöllä sängystä naamalleen lattialle... -__-;;
Rakkain pehmolelu taas on Osku. ^^ Sellainen valkoinen nalle, jonka kyaaa~~ olen nähtävästi potkinut yöllä sängystä naamalleen lattialle... -__-;;
- Bitenshi
- Missing-nin
- Viestit: 1598
- Liittynyt: Ma Helmi 14, 2005 08:57
- Paikkakunta: Lestijärvi
- Viesti:
Hmm, eniten käytettyjä varmaankin olivat aikoinaan Prätkis-figuurit. Turbo-paran jalat kyllä katosivat aika nopeasti jonnekkin...
Kai minä olen eniten rakastanut Pokémon ja Digimon pehmojani. Varsinkin sitä ensimmäistä keskikokoista Pikachua, jonka sain pahimman Pokémon buumin aikoihin. Raukan turkki on jo kyllä aika haalistunut ja silmiin on pitänyt maalat uudet kiiltopilkut moneen kertaan... Häntäkin siltä kerran meinasi irrota, mutta selvisi se siitäkin. Joo, kyllä ne ovat olleet eniten käytössä ja mukana. En lähtenyt viitisen vuotta sitten minnekkään reissuun ilman niitä!
Voisin kyllä erikoismainintana sanoa siskoni, koska isosiskon kanssa on ne hauskimmat leikit tullut leikittyä. Me emme koskaan leikkineet tavallista kotileikkiä barbeilla, meidän barbeilla oli aina meno päällä ja pyörät alla. Sama pätee poneihin. Loppuajoista kun niillä leikittiin, sai jokaisen ponin tukka kyytiä äitin hiuslakkojen ja kampojen avulla.
Mutta täytyy sanoa että rakastan myös räsypehmokissa Leeviä yli kaiken. Sillä on keltamustaraidat ja sammettinen nenukki. Alunperin Leevi oli isosiskoni, mutta sisko ei Leevistä paljon välittänyt vaan antoi sen olla. Löysin sen uudestaan joskus kahdeksan vuotisena ja siitä lähtien se on ollut erittäin rakas.
Eli Pikachu tai Leevi. Vaikea valinta, molemmat ovat yhtä rakastettuja ja hellittyjä. ^^
Kai minä olen eniten rakastanut Pokémon ja Digimon pehmojani. Varsinkin sitä ensimmäistä keskikokoista Pikachua, jonka sain pahimman Pokémon buumin aikoihin. Raukan turkki on jo kyllä aika haalistunut ja silmiin on pitänyt maalat uudet kiiltopilkut moneen kertaan... Häntäkin siltä kerran meinasi irrota, mutta selvisi se siitäkin. Joo, kyllä ne ovat olleet eniten käytössä ja mukana. En lähtenyt viitisen vuotta sitten minnekkään reissuun ilman niitä!
Voisin kyllä erikoismainintana sanoa siskoni, koska isosiskon kanssa on ne hauskimmat leikit tullut leikittyä. Me emme koskaan leikkineet tavallista kotileikkiä barbeilla, meidän barbeilla oli aina meno päällä ja pyörät alla. Sama pätee poneihin. Loppuajoista kun niillä leikittiin, sai jokaisen ponin tukka kyytiä äitin hiuslakkojen ja kampojen avulla.
Mutta täytyy sanoa että rakastan myös räsypehmokissa Leeviä yli kaiken. Sillä on keltamustaraidat ja sammettinen nenukki. Alunperin Leevi oli isosiskoni, mutta sisko ei Leevistä paljon välittänyt vaan antoi sen olla. Löysin sen uudestaan joskus kahdeksan vuotisena ja siitä lähtien se on ollut erittäin rakas.
Eli Pikachu tai Leevi. Vaikea valinta, molemmat ovat yhtä rakastettuja ja hellittyjä. ^^