Mikä olis kamalin tapa kuolla?

Juoni- ja älyvapaat keskustelut ja kyselyt

Mikä olis kamalin tapa kuolla?

1. Hukkua
45
34%
2. Tukehtua
21
16%
3. Tulla hakatuks
3
2%
4. Palovammoihin
20
15%
5. Johonkin sairauteen
6
4%
6. Puukotukseen
4
3%
7. Nälkään/Janoon
25
19%
8. Kuumuuteen/Kylmyyteen
5
4%
9. Hengittää kaasua
5
4%
 
Ääniä yhteensä: 134

Avatar
Moonlight Slave
Academy Teacher
Academy Teacher
Viestit: 312
Liittynyt: Ti Kesä 14, 2005 14:32
Paikkakunta: Sateenkaaren tuolla puolen...

Viesti Kirjoittaja Moonlight Slave »

Yasas kirjoitti:
Kajimaru kirjoitti:
Niinpä niin,mut onneksi mun tai äidin ei tartte enään kärsiä tai pelätä, kun isä on paremmassa maailmassa/paikassa.
Tarkoitatko mielisairaalaa, vankilaa vai taivasta? Jos sitä viimeistä, niin mistä tiedät että se on "parempi" mesta?
Kuva
Mitä vittua MINÄ sille voin?!
Avatar
Nezumi
Academy Teacher
Academy Teacher
Viestit: 355
Liittynyt: To Syys 09, 2004 23:48
Paikkakunta: Lahdeksi kai tätä kutsutaan.

Viesti Kirjoittaja Nezumi »

No, tukehtuminen ja hukkuminen eivät mitenkään ajatuksena viehätä, vaikka suht nopeita tapoja kuolla ovat. Mutta ajatella, ilma ei kulje, vähitellen se loppuu kokonaan... Juu nein dankke. (Wannabeilua, en edes osaa saksaa sen enempää kuin ehkä nuo kaksi sanaa. Jos osasin edes kirjoittaa tuon nein oikein...) Ja minulla on sen lisäksi jonkinlainen vesikammo. Meinaan siis sitä, että jos katson jotain järveä, se näyttää hieman tummalta ja uhkaavalta. Ei tunnu miltään, jos seurassa on muita, mutta yksin kun sitä jää tuijottelemaan.

Palaminen kuoliaaksi on kyllä helvetillistä. Jos ajattelee jotain pientäkin palovammaa, sormen polttamista, miltä tuntuisi käristyä kokonaan? Sitä tuskaa ei edes voi kuvitella, lähinnä huonolla menestyksellä. Onneksi en ole grillimakkara.

Olen kuullut, että jos giljotiinilla menettää päänsä, sekuntteja sen jälkeen pystyy räpyttelemään silmiään. Puhua ei voi, koska äänijänteet ovat menneet. Ajatella... Jos räpyttelisi silmiään vimmatusti ja hymyilisi kuin hullu kuoleman odottaessa noutamista viimeisillä sekunneilla. Viehättävää. Minä varmaan irvistäisin aika pahasti, että hei hei, let's shake hand of Satan in Hell together.

Off:
Ihmisen itkemisen kuunteleminen on kamalaa. Olen elämäni aikana ihan riittämiin saanut kuunnella mutsini itkemistä, etenkin silloin, kun faija ja broidi vielä samassa paikassa asustivat. Mutsin itku on todella piinaavaa, vihaan sitä. Se on kovaa, lohdutonta. Minä taas kun silloin harvoin itken, itken hiljaa.

Ave-chan, olisi kiva tietää, mikä kirja se oli. Muistuuko nimeä tai mitään mieleen? Lukisin mielelläni. Mustaa huumoria, aijah.
Come to the dark side, we have cookies
Yasha
Genin
Genin
Viestit: 195
Liittynyt: Su Heinä 10, 2005 15:46

Viesti Kirjoittaja Yasha »

Moonlight Slavelle:
mie en tainnut tuota sinun lainaamaasi tekstiä kirjoittaa vaan se oli Yasas... vai
meinasitko sitä? :)
mun isä ei oo missään paremmassa paikassa ellei lueta mukaan makuuhuoneen sänkyä xD
siellä se koisii nytkin :D
Avatar
charmander
electric sushi
electric sushi
Viestit: 1937
Liittynyt: Ti Helmi 01, 2005 18:44
Paikkakunta: Oulu

Re: Mikä olis kamalin tapa kuolla?

Viesti Kirjoittaja charmander »

7. Nälkään/Janoon. Meinasin aluksi laittaa tuon sairauden, mutta valitsin tuon.

Ensinnäkin, tuo kestää kauan, viikon jopa. Joudutettua kärsimystä, tuskia pari päivää. Toiseksi, kivut ovat todella yllättävän kovat, kun elimistö alkaa kouristelemaan kunnolla, joten ei myöskään mikään tuskattomin vaihtoehto. Tajuntahan siinä tottakai aluks lähteepi, mutta tuskat tuntuvat varmasti silti.

Eli tämä vaihtoehto seitsemän. Monissa muissa sentään kuollaan inhimillisen nopeasti ja pahempia kärsimättä, kun tässä kärsitään ja urakalla, muidenkin vaihtoehtojen puolesta.

---

Jos sairaus on sitten joku vakavampi, esmes Ebola tai muu verenvuotokuume, jossa keho suorastaan mätänee käsiin, valitsen sen (pahimmaksi). Ei semmoista voi toivoa kenellekään.
Avatar
Moonlight Slave
Academy Teacher
Academy Teacher
Viestit: 312
Liittynyt: Ti Kesä 14, 2005 14:32
Paikkakunta: Sateenkaaren tuolla puolen...

Viesti Kirjoittaja Moonlight Slave »

Kajimaru kirjoitti:Moonlight Slavelle:
mie en tainnut tuota sinun lainaamaasi tekstiä kirjoittaa vaan se oli Yasas... vai
meinasitko sitä? :)
mun isä ei oo missään paremmassa paikassa ellei lueta mukaan makuuhuoneen sänkyä xD
siellä se koisii nytkin :D
Huomasin ton jutun. Tietsikka varmaan taas sekoili (en mä) *hakkaa läppäritietsikkaa seinään*
Kuva
Mitä vittua MINÄ sille voin?!
Avatar
Zibe
ANBU
ANBU
Viestit: 471
Liittynyt: Ma Kesä 28, 2004 17:10
Paikkakunta: Oulu, Finland
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Zibe »

Hukkuminenhän on kivutonta. Nälkään/janoon kuoleminen olisi hidasta ja tuskallista.
**Kuva poistettu**
Avatar
Moonlight Slave
Academy Teacher
Academy Teacher
Viestit: 312
Liittynyt: Ti Kesä 14, 2005 14:32
Paikkakunta: Sateenkaaren tuolla puolen...

Viesti Kirjoittaja Moonlight Slave »

Zibe kirjoitti:Hukkuminenhän on kivutonta. Nälkään/janoon kuoleminen olisi hidasta ja tuskallista.
Kylläkyllä, hukkuminen on suht. koht. kivutonta, mutta kelaa ku jäät sinne veden alle kalojen ruuaks... Ja sun iho vettyy ja pehmenee ja mätänee ja... Yäks, nein dankke! (mäki haluun olla wannabe!)
Kuva
Mitä vittua MINÄ sille voin?!
Avatar
charmander
electric sushi
electric sushi
Viestit: 1937
Liittynyt: Ti Helmi 01, 2005 18:44
Paikkakunta: Oulu

Viesti Kirjoittaja charmander »

Moonlight Slave kirjoitti:...mutta kelaa ku jäät sinne veden alle kalojen ruuaks... Ja sun iho vettyy ja pehmenee ja mätänee ja... Yäks, nein dankke!
Ähh. Enempää en ota mihinkään ylösnousemuksiin sunmuihin kantaa, koska en halua tehdä tästä uskontokeskustelua, mutta ethän sinä sinne ruumiiseesi jää kuolemasi jälkeen asustelemaan. Tai ainakin tajuntasi on hämärtynyt jo aikaa sitten aivan täysin tiedottomaan tilaan, joten minkäänlaisia kipuja ei voi olla. Ja kuinka paljon se veteen kalojen syötäväksi jääminen eroaa siitä kun joutuupi hauta-arkkuun matojen ynnä muiden ötökkien syötäväksi...

Lisäksi kannattaa tiedostaa itselle, että ihminenkin on vain yksi eläin muiden lajien joukossa, joskin niistä kaikista maapallolla olevista se kaikkein kehittynein (henkisesti ja sivistyksellisesti). Kumminkaan 'ison pyörän' (evoluutio ja aika) pyörimiseen ihmisillä ei ole paljon sanomista - kuollessaan ihminen jokatapauksessa haudataan maahan ja jatkaa olemustaan toisten eläinten ravintona. "Maasta sinä olet tullut, maaksi sinun pitää jälleen tulla..." on erään viisaan henkilön sitaatti jonka olet kuullut varmasti pariin kertaan, jos en erehdy.

Joissain uskonnoissa ja kulttuureissa pidetään siis jopa kunniana sitä, että oma ruumis antaa elämän jollekin muulle elinmuodolle. Jopa omasta mielestäni myös. Mitäpä me sillä enää sitten muutakaan tehtäisiin...
Avatar
Yozora
Unfit to be a Gundam Meister
Unfit to be a Gundam Meister
Viestit: 1128
Liittynyt: Ma Touko 17, 2004 13:30
Paikkakunta: TRANS-AM system
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Yozora »

Hukkuminen tai tukehtuminen. Yleensäkin se, ettei pysty hengittämään. En niinkään pelkää vettä tai kaloja tai mitään sellaista, mutta ajatus siitä, että on jossain jumissa kun vesi nousee ja kauan jo ennen varsinaista kuolemaa tietää hukkuvansa. Brr, kamalaa. En ikinä menisi esimerkiksi sukellusveneeseen. Alkaa ahdistaa pelkkä ajatuskin.

Janoon olisi myös varmasti aivan hirveää kuolla, mutta omakohtaisesti se, ettei saa henkeä tuntuu niin kammottavalta ajatukselta, että hukkuminen menee sen edelle.
Kuva
[ tähdenlentona kai luokseni saavuit ja kauniimman teit minun maailmastain ]
Avatar
Ave-chan
Onigiri desu~
Onigiri desu~
Viestit: 1566
Liittynyt: Su Touko 15, 2005 23:17
Paikkakunta: Uleåborg

Viesti Kirjoittaja Ave-chan »

Nezumi kirjoitti: Ave-chan, olisi kiva tietää, mikä kirja se oli. Muistuuko nimeä tai mitään mieleen? Lukisin mielelläni. Mustaa huumoria, aijah.

Aargh, jos muistaisin olisin taas hieman viisaampi, mutta ku... Muistan ainoastaan sen, että se oli suomalaisen kirjoittama, siinä oli punaiset kannet, ja joku pieni piirretty kuva siinä kannessa :/

Kamalin tapa kuolla: raajat revittäis irti kun itse oot vielä ihan täysissä ruumiin ja sielun voimissa. Siitä vaa ranteisiin ja nilkkoihin köydet ja köydet hevosiin kiinni... Auts. Nein, danke (se on yhdellä k:lla XP).
J@nzki
Oinin
Oinin
Viestit: 958
Liittynyt: La Joulu 04, 2004 22:19

Viesti Kirjoittaja J@nzki »

Nälkään tai janoon ois kauheeta kuolla tai esimerkiksi jos jäisi koko elämäksee lukittuun huoneeseen eikä pääse pois ja kuihtuuu sit sinne aargh en pysty ees ajattellee
Avatar
circol
Keiji-san
Keiji-san
Viestit: 1184
Liittynyt: Ke Tammi 26, 2005 19:29
Paikkakunta: Quakenet & Ircnet

Viesti Kirjoittaja circol »

Kuolla nälkään/janoon, kuolla palovammoihin tai johonki mis joutuu kärsimään paljon olisi kamalaa.
Kuva
Avatar
frostious
Herp a derp
Herp a derp
Viestit: 2464
Liittynyt: Su Huhti 25, 2004 19:50

Viesti Kirjoittaja frostious »

Hukkuminen tai tukehtuminen, ehdottomasti, mutta kun vain yksi piti valita niin pistin hukkumisen, samasta syystä kuin Yozora - tieto siitä että vesi nousee eikä mitään ole tehtävissä... Yyh.
Avatar
Moonlight Slave
Academy Teacher
Academy Teacher
Viestit: 312
Liittynyt: Ti Kesä 14, 2005 14:32
Paikkakunta: Sateenkaaren tuolla puolen...

Viesti Kirjoittaja Moonlight Slave »

chauron kirjoitti:
Moonlight Slave kirjoitti:...mutta kelaa ku jäät sinne veden alle kalojen ruuaks... Ja sun iho vettyy ja pehmenee ja mätänee ja... Yäks, nein dankke!
Ähh. Enempää en ota mihinkään ylösnousemuksiin sunmuihin kantaa, koska en halua tehdä tästä uskontokeskustelua, mutta ethän sinä sinne ruumiiseesi jää kuolemasi jälkeen asustelemaan. Tai ainakin tajuntasi on hämärtynyt jo aikaa sitten aivan täysin tiedottomaan tilaan, joten minkäänlaisia kipuja ei voi olla. Ja kuinka paljon se veteen kalojen syötäväksi jääminen eroaa siitä kun joutuupi hauta-arkkuun matojen ynnä muiden ötökkien syötäväksi...
Tiiän kyllä, että oon tässä suhteessa aivan sairas. Laitoin äitinikin allekirjottamaan paperin, jossa käskin että minut on ehdottomasti poltettava kun kuolen!

Ei niissä madoissa mitään, mutta kaloista mulla on aika paha fobia. Myönnän, että mulla on aikamoinen pakkomielle kuolemastani. Oon testamentannu kalleimman omaisuuteni kahdelle ystävälleni, tosin tekstarilla. Vaadin, että he vaativat keräilyesineeni itselleen jos kuolen ennen heitä! Ehkä mun pitäs hakeutua hoitoon... :wink:

No, mua on varmaan aika vaikee tajuta...
Kuva
Mitä vittua MINÄ sille voin?!
Avatar
Hamsteri
ANBU
ANBU
Viestit: 479
Liittynyt: Ma Heinä 05, 2004 06:07
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Hamsteri »

Moonlight Slave kirjoitti: Mua autto jo se, että sain sille nimen: iktyofobia. Jossain kaupassaki ku meen jonku kalatiskin ohi
ni pelkään niin että tulee vedet silmiin. Siks meen yleensä
kauppaan ja rannalle tai rannan lähelle aurinkolasit päässä, ettei
kukaan huomaa että mä itken. Koska mä en itke ikinä enkä mä haluu itkee.
Tässä tuleeki puheeks se et pelkään itkeviä ihmisiä kansa, mut
kalat on niin... *jällee kerraan kuviteltuja onnen kyyneliä kohtalotoverin löytämisestä*
Tuo on oikeasti hauska fobia, itellä on sama mutten pelkää niitä tietoisella tasolla ollenkaan, niin kauan kunnes se kala on yli metrin päässä, vasta sen jälkeen tulee joku pelkoreaktio jota ei saa vaan millään suljettua pois, kalasta kiinni ottaminen pistää kyynelkanavat duuniin ja vaikka tietosesti sanoo itelleen et mitäs tässä, kalahan se vain on muttakun ei auta :]
Kuva
Vastaa Viestiin