Nausicaa of the Valley of the Windiä muistelee katse kiiltäen varmasti vielä rollaattorin kyydissäkin. Miyazakin viiva on elävää ja niin mahdottoman kaunista että koko ylikasvaneeseen pehmeään homeeseen verhoutunut maisema tuntuu kosketeltavan aidolta. Vaikka juonikin oli hirmu eeppinen, ei yksikään henkilö hautautunut tapahtumien alle, vaan näiden kohtaloita jännitti rystyset valkoisina ja välistä hiipuva kyynel silmäkulmassa.
Jättäkää se animeversio sikseen, vaikka hyvä onkin, sillä manga on niin paljon enemmän että sille tekee mieli ostaa jalusta.
Planetes tuli aivan puun takaa. Kyselin Fennicassa että mikähän olisi hyvä manga luettavaksi kun en vaihteeksi osannut itse päättää, ja myyjä kertoi jonkun kaverinsa tykänneen siitä. Olin kyllä huomannut animeversion hilluvan anidb:n top kympissä iät ja ajat, mutten tullut koskaan ladanneeksi tai muuten hankkineeksi käsiini edes mitään tietoa showsta, ja nykyään kiroan laiskuuttani.
Ensimmäisestä voluumista alkaen Planetes iski kuin miljoona volttia. Scifi on melkein aina hienoa, varsinkin kun se ei ole vain naamioitua fantasiaa kuten vaikkapa Star Wars. Planetesin maailma sijoittuu lähitulevaisuuteen, kun ihmiskunta käy sunnuntailennoilla vasta kuussa asti, ja jupiteriin ollaan lähettämässä ensimmäistä miehitettyä lentoa. Ei valoa nopeampaa lentämistä, ei laserpyssyjä, vain oletus toimivasta fuusiovoimasta ja helium-3:n loppumisesta maapallolta. Planetes tunnustaa todellisuuden rajoitukset ja tuo sinne joukon uskottavasti käyttäytyviä ihmisiä, jotka eivät yhtäkkiä joudu valtaisaan trilleriin pelastamaan ihmiskuntaa tuholta tai salaliitolta, vaan jotka elävät normaalia elämäänsä, joka nyt vain sattuu kulumaan suurimmaksi osaksi maata kiertävällä radalla keräämässä roskia. Sitten kuvioihin tulevat ihmissuhteet, ja ne tarinathan ovat salainen paheeni.
Yokohama Kaidashi Kikou, eli Record of a Yokohama Shopping Tripissä on kyse tunnelmasta. Sarja on ilmestynyt kuukausittain jo yli kahdeksan vuotta, eikä siinä ole vieläkään tapahtunut oikein mitään. Alpha on robotti, ja pitää pientä hiljaista kahvilaa jossain maaseudulla. Asiakkaita on pari kappaletta viikossa, ja nekin lähitienoon tuttavia, mutta Alpha ei välitä vaan katselee ympäröivää maailmaa kuistiltaan tai mopedinsa selästä. Sarja sijoittuu määrittelemättömään kauas tulevaisuuteen, jossa merenpinta on noussut ja ihmiset vähentyneet. Luonnosta löytyy mitä ihmeellisimpiä uusia kasveja ja eläimiä, ja ihmisten elämää leimaa hiljainen nöyrtyminen, ehkä jopa epätoivo josta kukaan ei kuitenkaan muistuta. Elämä kulkee hiljalleen eteenpäin, ja vaikka maailma muuttuu hitaasti ja ihmiset vanhenevat, Alpha pysyy samana.
Sarja on lisensöimätön ja löytyy täältä:
http://ykk.misago.org/Contents ja täältä:
http://cafealpha.org/